Baskit
Wikipedia
Baskit eli baskilaiset (esp. vascos, baskin kielessä euskaldunak) on Biskajanlahden rannalla Akvitaniassa Lounais-Ranskassa ja Pohjois-Espanjan Baskimaassa ja Pohjois-Navarrassa asuva kansa. Baskeja on noin 2 800 000. Baskien perinteisista asuinalueista käytettään nimeä Baskimaa.
Baskit ovat saaneet pääalueelleen Baskimaalla Espanjalta itsehallinnon, mutta erinäiset järjestöt ja ryhmät, kuten PNV, haluavat asuinsijoilleen itsenäisyyden. ETA (Euskadi ta Askatasuna eli "baskien kansa ja vapaus") on järjestö, joka on turvautunut väkivaltaan saadakseen huomiota baskien tilanteelle. Se ajaa baskien alueelle täydellistä itsenäisyyttä, mutta suurin osa baskeista karsastaa sen väkivallan tekoja ja toivoisi asiasta voitavan neuvotella rauhanomaisesti.
Baskin kieli on ainutlaatuinen Euroopan kielten joukossa: sille ei tunneta yhtään sukulaiskieltä. Tämä tukee osaltaan baskien kansallistuntoa. Baskin kieli saattaa olla viimeinen jäänne niistä mahdollisesti lukemattomista kielimuodoista, joita Euroopassa puhuttiin ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä. Baskien esi-isiksi on toisinaan arveltu Espanjan muinaisia asukkaita, ibereitä. Joskus baskin kieltä on myös arveltu muinaisten etruskien puhuman kielen sukulaiseksi.
[muokkaa] Tunnettuja baskeja
- tutkimusmatkailija Elkano, joka komensi ensimmäistä maailmanympäripurjehdusta Magalhãesin kuoltua Filippiineillä.
- pyöräilylegenda Miguel Induráin
- filosofi ja kirjailija Miguel de Unamuno
- säveltäjä Maurice Ravelin äiti oli baski
- viulisti Pablo Sarasate
- kuvanveistäjä Eduardo Txillida
- Jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola
- valokuvauksen keksijä Louis Daguerre oli ranskalainen, mutta baskisukua
- Bernardo Atxaga, tunnetuin nykyinen baskikirjailija, jonka kirjoja on suomennettukin. Hänen teoksiaan on muiden muassa Obabakoak.
[muokkaa] Muuta
- Espanjan pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura Athletic Club Bilbaon pelaajisto koostuu pelkästään baskeista.
