Bahá'u'lláh

Wikipedia

Bahá'u'lláh (بهاءالله, Mírzá Husayn-'Alí, persiaksi میرزا حسینعلی, s. 12. marraskuuta 1817, Mazindaran provinssi, Persia - k. 29. toukokuuta 1892, Bahjí, Palestiina) on bahá'í-uskon perustajaprofeetta.

Bahá'u'lláhin äiti oli aatelisperheen tytär Khadijih Khanum ja isä, Nurin Mirzá Buzurg (eli Mírzá `Abbás-i-Núrí), toimi ministerinä ŝaahin hallituksessa. Bahá'u'lláh polveutui sekä Persian Sassanidi-dynastian viimeisimmästä kuninkaasta (Yazdigird III) että Zarathustrasta. Hänen kerrotaan polveutuneen myös Vanhan Testamentin Abrahamin ja Keturahin liitosta ja yhdistäneen näin omassa persoonassaan seemiläisen (juutalaisuus, kristinusko, islam) ja arjalaisen (zoroasterialaisuus) uskonnon haarat toisiinsa.

Babilaisuuden perustaja-profeetta Mirza Ali-Muhammad (1819-1850), joka omaksui nimen Báb, aloitti toimintansa vuonna 1844. Báb kehotti ihmiskuntaa valmistautumaan "Luvatun" kautta saapuvaan uuteen uskontoon ja uuden aikakauden syntyyn.

Bahá'u'lláh hyväksyi Bábin ilmoituksen ja alkoi toimia sen edistämiseksi. Islamin papisto, joka sai tukea vallanpitäjien taholta, nousi vastustamaan uutta uskontoa harhaoppina. Kahden babilaisen tekemän ŝaahi Nasser-al-Dinin tappoyrityksen jälkeen vainot laajenivat ja myös Bahá'u'lláh vangittiin. Hänet suljettiin vuonna 1853 Síyáh-Chálin maanalaiseen vankityrmään, jossa hän sai vision profetiallisesta tehtävästään.

Sukunsa maineen vuoksi ja länsimaisten diplomaattien vaikutuksesta Bahá'u'lláhia ei surmattu, vaan neljä kuukautta kestäneen vankeuden jälkeen hänet karkotettiin Bagdadiin ja sieltä kasvavan vaikutusvaltansa vuoksi Konstantinopoliin vuonna 1863. Ennen lähtöään Bagdadista hän ilmoitti lähimmille seuraajilleen olevansa Bábin ennustama Luvattu.

Karkotus jatkui Konstantinopolista Adrianopoliin (nyk. Edirne). Sieltä käsin Bahá'u'lláh ilmoitti avoimesti lähetystehtävästään maailman kansoille ja hallitsijoille kutsuen heitä vakiinnuttamaan rauha ja oikeudenmukaisuus ihmiskunnan keskuuteen.

Adrianopolista Bahá'u'lláh karkotettiin vuonna 1868 Akkon vankilakaupunkiin, silloiseen Palestiinaan. Vankilasta hän jatkoi kirjoittamistaan lukuisille maailman hallitsijoille ja johtajille, mm. Englannin kuningattarelle ja Venäjän tsaarille ja ilmaisi uskontonsa pääperiaatteet, jotka saisivat aikaan uuden maailmanjärjestyksen ja ihmiskunnan ykseyden. Bahá'u'lláhin vankeutta lievennettiin ja hänen sallittiin poistua Akkon vankilakaupungista vuonna 1877. Hänen viimeisin asuinpaikkansa oli Akkon lähellä sijaitseva Bahjin kartano, jonka alueelle hänet on haudattu.

'Abdu'l-Bahán, Bahá'u'lláhin vanhimman pojan mukaan, jokaisella uskonnolla on ollut opetettavanaan jokin keskeinen teema, jonka ympärillä kaikki kyseisen uskonnon periaatteet, opetukset ja lait pyörivät. Baha’u’llahin kirjoitusten keskeisin teema on ihmiskunnan ykseys.

Bahá'u'lláh: ”Minun päämäärääni ei ole mikään muu kuin maailman

parantaminen ja sen kansojen levollisuus. Ihmiskunnan hyvinvointia,

sen rauhaa ja turvallisuutta ei voida saavuttaa, ellei ja ennen kuin

sen ykseys on lujasti vakiintunut. Tätä ykseyttä taas on mahdotonta

saavuttaa, niin kauan kuin neuvoja, jotka korkeimman kynä on

ilmoittanut, ei välitetä noudattaa”.

Testamentissaan, Liiton kirjassa, Bahá'u'lláh nimitti vanhimman poikansa 'Abdu'l-Bahán opetustensa arvovaltaiseksi tulkitsijaksi. Hän laajensi bahá'í-uskon sisältöä poikkeamatta isänsä opetusten pääperiaatteista.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.bahai.org/
• http://info.bahai.org/article-1-6-7-1.html
• http://www.bahai.fi/sivu.php3?sivu=periaatteet

[muokkaa] Bahá'u'lláhin kuvasta

^  Tämä kuva on toinen Bahá'u'lláhista Edirnessä otetuista kuvista. Bahá'it pitävät Bahá'u'lláhin kuvan esillepanoa loukkaavana. He muun muassa haluavat vältää kuvainpalvontaa ja uskonnon identifioimista kuvaan.