Zarathustra

Wikipedia

Zarathustra on myös kuvitteellinen filosofi Friedrich Nietzschen kirjassa Näin puhui Zarathustra.

Zarathustra (Zaraθuštra, monissa kielissä myös Zoroaster kreikankielisen version mukaan Ζωροάστρης) oli (itä)iranilainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja. Spenta Zarathustra on Jeesus nasaretilaisen kaltainen puolimyyttinen hahmo. Häntä pidetään historiallisena henkilönä, mutta arviot siitä, milloin hän on elänyt vaihtelevat suuresti. Tutkijat ajoittavat Zarathustran elämän vuosien 1000–600 eaa. välille. Zarathustra kritisoi muinaispersialaista, mazdalaista uskontoa, ja perusti uuden uskonnon. Tradition mukaan mazdalainen papisto tappoi Zarathustran. Näin hänestä tuli julistamansa uskonnon ensimmäinen marttyyri. Zarathustran alkuperäistä syntymäpaikkaa ei tunneta. Vuonna 2000 Tadžikistanin presidentti Emomali Rahmonov esitti kirjassaan teorian, jonka mukaan profeetta on tadžiki. Zarathustralaisten, nykyisten parsilaisten pyhä kirja on Avesta. Avestan vanhimpia hymnejä (gatha) pidetään Zarathustran itsensä kirjoittamina. Näihin lasketaan Yasna-kirjan säkeet 28-34, 43-51 ja 53. Tutkijoiden mukaan kyseessä ovat satojen vuosien aikana kertyneet opit, jotka on koottu yhden henkilön nimen alle.

[muokkaa] Zarathustran elämä

Spenta Zarathustran nuoruudesta on esitetty erilaisia legendoja. Erään legendan mukaan Zarathustra aloitti toimintansa 30-vuotiaana. Kun Zarathustra oli 30-vuotias, hän meni läheiselle vuorelle, jossa hän aloitti mietiskelyn. Hän heräsi joka päivä lintujen lauluun ja auringonvaloon. Vähitellen hänelle alkoi kehittyä ajatus hyvästä ja pahasta, jotka säätelevät kaiken elämän kulkua.

Zarathustran oppi hyvän ja pahan välisestä taistelusta on koottu zarathustralaisten pyhään kirjaan Avestaan. Avesta kertoo Viisas Herra tai Viisaus-nimisestä Jumalasta, jonka avestankielinen nimi on Ahura Mazda. Zarathustralle Viisauden symbolina toimivat aurinko ja tuli. Zarathustralaisilla on kolme hyvettä, joita heidän tulee noudattaa. Nämä hyveet tiivistyvät sanonnassa "Hyvät ajatukset, hyvät sanat ja hyvät teot"

Kreikkalaisen historioitsijan Diodoruksen mukaan Zarathustra loi persialaisten lait. Zarathustralaisuudella oli merkittävä rooli Persiassa akhemenidien hallitsijasuvun aikana 600–400 eaa. Persepoliksesta on löytynyt vahvoja todisteita siitä, että zarathustralaisuus toimi valtionuskontona Suur-Persian kuninkaan Kyyros II Suuren hallitsijakautena.

Avestan hymneissä Zarathustra korostaa vahvasti yksilön valintaa, terveyttä ja ilomielisiä ajatuksia. Ihmisen tulee pyrkiä elämää edistäviin ajatuksiin, puheisiin ja tekoihin. Tutkijoiden mukaan Zarathustra hyökkäsi Indra-jumalan palvontaa vastaan. Zarathustra arvostelee perinteistä uskontoa ankarasti pitäen sitä elämälle kielteisenä ja rappiollisena. Zarathustran kritiikki papistoa kohtaan muistuttaa Jeesus Nasaretilaisen Uudessa testamentissa esittämää kritiikkiä oman aikansa papistoa kohtaan.

Sanan "Zarathustra" merkityksestä on käyty tutkijoiden välillä keskustelua. Saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche uskoi nimen tarkoittavan kultaista tähteä, mutta monet tutkijat ovat väittäneet sen tarkoittavan myös "tähtien katselijaa" tai "vanhaa kamelia".

[muokkaa] Lähteet

Clark, Peter, (1998), Zoroastrianism – an introduction to an ancient faith, Sussex Academic Press, Brighton, Portland.

Gnoli, Gherardo, (1997), Zoroaster in History, Persia Press, New York.

Nigosian, S.A., (1993), The Zoroastrian faith tradition and modern research, McGill-Queen`s University Press, Montreal & Kingston, London, Buffalo.

Salonen, Armas, (1967), Persian muinaisuus ja kulttuuri, Otava, Keuruu.

Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.