Kyyros II Suuri
Wikipedia
Kyyros II Suuri (noin 576 eaa - heinäkuu, 529 eaa) oli Persian kuningas. Hänestä historiankirjoissa käytetty nimi Kyyros on kreikkalainen (Kυρoς) versio hänen persiankielisestä nimestään Koroush tai Khorvash. Kyyros teki Persiasta suurvallan ja hänet lasketaan Persian ensimmäiseksi merkittäväksi kuninkaaksi.
Kyyroksella oli kaksi poikaa: Kambyses ja Smerdis. Tyttäriä hänellä oli useita, joista Atossa meni naimisiin Dareios I:n kanssa ja oli Kserkses I:n äiti.
Kyyros oli kuningas Kambyses I:n poika. Kambyses I hallitsi yhdessä sukulaisensa Arsameen kanssa Anshan pientä kuningaskuntaa, joka oli suuremman Median alainen. Kambyses I:n suku muodosti Akemenidien hallitsijasuvun. Kun Kambyses kuoli vuonna 559 eaa, Kyyros nousi kuninkaaksi ja ilmeisesti syrjäytti vielä elossa olevan Arsameen pois vallasta. Noin 554 eaa Kyyros alkoi kapinan Mediaa vastaan. Vuoteen 550 eaa mennessä hän oli valloittanut miltein koko Median. Vuonna 546 eaa hän alkoi käyttämään titteliä Persian kuningas.
Pian tämän jälkeen Lyydian kuningas Kroisos, Babylonian kuningas Nabonidus ja Egyptin kuningas Amasis II liittoutuivat Kyyrosta vastaan. Vuonna 546 eaa, ennen kuin liittolaiset kerkesivät hyökkäämään, Kyyros miehitti Lyydian valtakunnan ja vangitsi Kroisoksen. Vuonna 538 eaa Kyyros kukisti babylonialaiset ja otti itselleen uuden tittelin Babylonian kuningas, Sumerin ja Akkadin kuningas.
Kyyros jakoi Vähä-Aasiasta Indukselle ulottuvan valtakuntansa maakuntiin, joita kutakin johti satraappi. Babylonista löydetyssä savisylinterissä on kirjattu Kyyroksen julistus, jota on pidetty maailman ensimmäisenä kansalaisten ihmisoikeuksiksen tunnustuksena. Kyyroksen savisylinteriinn kirjattu julistus kieltää orjuuden ja sallii valloitetuille kansoille uskonnonvapauden.
Herodotoksen mukaan Kyyros kuoli taistelussa massagetteja vastaan.
Kyyroksella on merkittävä rooli juutalaisten historiassa. Hänet mainitaan Raamatussa Esran kirjassa kuninkaana, joka vapauttaa juutalaiset pakkosiirtolaisuudesta. Kyyros Suuri II:n aikana Persian valtionuskontona oli zarathustralaisuus.
Kreikkalainen filosofi Ksenofon on kirjoittanut Kyyroksesta fiktiivisen kertomuksen, jonka kreikankielinen nimi on Kyropaidea eli Kyyroksen kasvatus.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kyyroksen sylinteri (englanniksi)
| Edeltäjä Kambyses I |
Persian kuningas Akemenidien hallitsijasuku |
Seuraaja Kambyses II |
