Valtimo

Wikipedia

Valtimon kunta
vaakuna sijainti
www.valtimo.fi
Sijainti	63°40′45″N, 28°48′50″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Pielisen seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1910
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	838,28 km² 801,24 km² 37,04 km²
Väkiluku - väestötiheys	2 673  3,46 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,75 %
Kunnanjohtaja	Pentti Kemppinen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 673 ihmistä ja sen pinta-ala on 838,28 neliökilometriä, josta 37,04 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 3,46 asukasta neliökilometriä kohden.

[muokkaa] Maantiede

Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita sekä vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei reilun kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: "Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen." Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä harjulla ja sen laella on kaunis puukirkko.

[muokkaa] Historia

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssisia esineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon. Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946-1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä ja näitä kielentaitajia on edelleen Valtimolla.

[muokkaa] Kyliä

Elomäki, Haapakylä, Halmejärven metsänhoitopiiri, Halmejärvi, Hirsiniemi, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelojärvi, Maanselkä, Puukari, Pajukoski, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

[muokkaa] Tietoliikenneyhteydet

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Valtimon kunnan kotisivut