Juva
Wikipedia
Juvan kunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.juva.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Itä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Savon maakunta | ||||
Seutukunta | Juvan seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1442 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
1 346,13 km² 1 168,60 km² 177,53 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
7 380 (31.12.2005) 6,37 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 18,50 % | ||||
Kunnanjohtaja | Heikki Laukkanen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Juva (aik. Jukainen, ruotsinkielinen nimi Jockas ei enää ole käytössä) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Asutusta oli jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta; ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle jo luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen.
Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala ja Vehmaa. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Pitäjäseurakunta itsenäistyi Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442 Turun piispa Maunu Tavast II:n toimesta. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Juvalla on WS Bookwell Oy:n kirjatehdas. Lisäksi on erikoistuttu vihannesten ja marjojen viljelyyn sekä luonnonmukaisen maatalouden tutkimukseen Partalan kuninkaankartanossa. Hatsolassa on 1990-luvun alussa toimintansa aloittanut luomumeijeri. Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.
Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863). Muita kunnan nähtävyyksiä ovat Koikkalan kyläkirkko (M. Välikangas, 1959), puutaidekeskus, Juvan museo ja Hasamäen hiihtokeskus. Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.
[muokkaa] Tapahtumia
Puustock-festarit (aiemmin Lampaanpolska), Metsäkansan karkelot, Marraspijot.
[muokkaa] Tunnettuja juvalaisia
- piispa C. H. Alopaeus
- taloustieteilijä Leo Harmaja
- kansanperinteenkerääjä ja kielitieteilijä Carl Axel Gottlund
- hiihtäjä Kalevi Hämäläinen
- pasifisti Arndt Pekurinen
- pesäpalloilija Saku Kapanen [1] [2]
- oopperalaulaja Martti Talvela
- muusikko Tapani Puranen
[muokkaa] Kyliä
Ahola, Auvila, Haikarila, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Nuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Entiset kunnat
Anttola - Kangaslampi - Mikkelin mlk - Jäppilä - Pieksämäen mlk - Sääminki - Virtasalmi