Kustaa II Aadolf
Wikipedia
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 – 6. marraskuuta 1632, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 1611–1632. Mainesanan "Pohjoisen Leijona" saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä, jollei suurin (tosin jotkut ovat arvostaneet Kaarle XII:tä tässä suhteessa korkeammalle). Sekä Napoleon Bonaparte että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia "oikean kätensä", kansleri Axel Oxenstiernan kanssa.
Kustaa Aadolf syntyi Ruotsin silloisen valtionhoitajan, Södermanlannin herttuan Kaarlen ja tämän toisen vaimon Holstein-Gottorpin Kristiinan vanhimpana poikana. Kustaan ollessa lapsi hänen isänsä vähitellen kukisti katolisen kuningas Sigismundin, ja lopulta 1604 hänet kuunattiin kuningas Kaarle IX:ksi.
Kun Kaarle IX kuoli, oli Kustaa Aadolfin ohella toinenkin mahdollinen kruununperillinen: Juhana III:n poika (ja Sigismundin velipuoli) herttua Juhana, joka oli muutamaa vuotta Kustaata vanhempi. Tämän mahdollisuuksia kruunuun Kaarle-vainaja ja Kustaan sukulaiset olivat pyrkineet torjumaan ja heikentämään (esimerkiksi valtiopäiväpäätöksillä, sekä torjumalla liittolaisten hankkimisen avioliiton kautta naittamalla Juhana Kaarlen omalle tyttärelle, jonka perhe tuki Kustaata), ja vahvistamaan Kustaa Aadolfin asemaa (esimerkiksi siirtämällä hänelle joitakin valtaoikeuksia ja antamalla hänelle resursseja). Kustaa Aadolf nousi kuninkaaksi, koska Juhana ei pystynyt saamaan riittävää tukea, eikä siten todella yrittänyt valtaannousua. Väite, ettei Juhana ollut kiinnostunut kuninkuudesta, on jäänyt todistamattomaksi puoleen tai toiseen. Kun Kustaa nousi valtaistuimelle vuonna 1611, valtakunnan tila oli huono. Sotaa käytiin Venäjää, Tanskaa ja Puolaa vastaan. Kustaa kohdisti ensin huomionsa Tanskaan, ja vuonna 1613 saatiin aikaiseksi rauhansopimus, jossa Ruotsi luopui eräistä vaatimuksistaan Tanskaa kohtaan. Stolbovan rauha Venäjän kanssa solmittiin vuonna 1617. Puolan kanssa sovittiin rauhassa Altmarkissa vuonna 1629 sen jälkeen kun Kustaa oli tehnyt sotaretken Liivinmaalle.
Kolmikymmenvuotisen sodan sytyttyä Saksassa Kustaa II Aadolf suostui auttamaan Stralsundin kaupunkia katolisia vastaan vuonna 1628. Vuonna 1630 Kustaa II Aadolf nousi maihin armeijansa kanssa Saksaan. Ruotsin armeija kukisti helposti kaikki sitä vastaan lähetetyt joukot. 7. syyskuuta käydyssä Breitenfeldin taistelussa Kustaa II Aadolfin joukot löivät kenraali kreivi Tillyn johtamat viholliset.
Kustaa II Aadolf kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Sota Saksassa jatkui vielä pitkään, eikä sitä saatu loppuun ennen Westfalenin rauhaa vuonna 1648. Kustaa II Aadolfin seuraaja oli hänen tyttärensä Kristiina.
Kustaa II Aadolf oli naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa.
Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa liputuspäivä. Suomessa samaa päivää juhlitaan Ruotsalaisuuden päivänä (Svenska dagen).
 |
Edeltäjä: Kaarle IX |
Ruotsin kuningas 1611–1632 |
Seuraaja: Kristiina |
