Tommaso Campanella
Wikipedia
Tommaso Campanella (5. syyskuuta 1568–21. toukokuuta 1639), ristimänimeltään Giovanni Domenico Campanella, oli italialainen renessanssifilosofi, teologi ja runoilija.
Campanella syntyi Stilossa, Calabrian provinssissa, Italiassa. Hän oli köyhän ja lukutaidottoman suutarin poika, mutta hänestä tuli lapsinero. Hän liittyi dominikaaniseen sääntökuntaan ennen viidettätoista ikävuottaan ja otti nimen Veli Tommaso Tuomas Akvinolaisen kunniaksi. Hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa useiden opettajien johdolla.
Campanella irtautui jo varhain aristoteelisesta oikeaoppisuudesta ja viehättyi Bernardino Telesion empirismistä. Tämä opetti, että tieto on aistimus tai tunne, ja että kaikki asiat luonnossa omaavat aistimuksia. Campanella kirjoitti ensimmäisen teoksensa, Philosophia sensibus demonstrata ("Aistien todistama filosofia"), Telesion puolustukseksi. Se julkaistiin vuonna 1592. Napolissa Campanella tutustui myös astrologiaan. Astrologisista pohdiskeluista tuli usein toistuva teema hänen kirjoituksissaan.
Campanellan heterodoksiset näkemykset, erityisesti Aristoteleen auktoriteetin vastustaminen, saattoi hänet ristiriitaan kirkon johdon kanssa. Hänet ilmiannettiin inkvisitiolle ja hän joutui kuultavaksi Pyhän Istuimen eteen Roomaan. Hänet eristettiin luostariin vuoteen 1597 saakka.
Vapautumisensa jälkeen Campanella palasi Calabriaan, jossa hänestä tuli Espanjan valtaa vastustaneen salaliiton johtaja. Campanellan tavoitteena oli perustaa yhteisö, joka perustui tavaroiden ja vaimojen yhteisomistukseen, sillä hän näki Joakim Florislaisen profetioihin ja hänen omiin astrologisiin havaintoihinsa perustuen, että Hengen Aika oli koittamassa vuonna 1600. Kaksi hänen salaliittotoveriaan kuitenkin pettivät hänet, ja hänet vangittiin ja vietiin Napoliin. Hän teeskenteli olevansa mielisairas ja pääsi pakenemaan kuolemanrangaistusta. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Campanella vietti 27 vuotta vangittuna. Tänä aikana hän kirjoitti merkittävimmät teoksensa: Espanjan monarkia (1600), Poliittisia aforismeja (1601), Atheismus triumphatus (1605–1607), Quod reminiscetur (1606?), Metaphysica (1609–1623), Theologia (1613–1624), sekä tunnetuimman teoksensa, Aurinkokaupunki (1623). Hän jopa puuttui ensimmäiseen Galileo Galileita vastaan suunnattuun oikeudenkäyntiin teoksellaan Puolustuspuhe Galileolle (1616).
Campanella vapautettiin lopulta vuonna 1626 paavi Urbanus VIII:n ja Espanjan kuninkaan Filip IV:n toimesta. Hänet vietiin ensin Roomaan joksikin aikaa Pyhän Istuimen pidättämänä ja lopulta hänelle palautettiin täysi vapaus vuonna 1629. Hän eli viisi vuotta Roomassa ja toimi Urbanus VIII:n avustajana astrologisissa asioissa.
Vuonna 1634 Calabriassa syntyi uusi ongelmia aiheuttanut salaliitto, jota johti yksi Campanellan seuraajista. Hän pakeni Ranskaan, jossa hänet otettiin suosiolla vastaan Ludvig XIII:n hovissa. Hänen suojelijanaan toimi kardinaali Richelieu ja hän sai kuninkaalta eläkkeen. Hän vietti viimeiset päivänsä Saint-Honorén luostarissa Pariisissa. Hänen viimeinen teoksensa oli runo Ecloga in portentosam Delphini nativitatem, joka juhlisti Ludvig XIV:n syntymää
[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi
- Lahtinen, Mikko (toim.) (2002): Matkoja utopiaan. Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Vastapaino. ISBN 951-768-058-9.
