Sellosarjat (Bach)

Wikipedia

Ensimmäisen sellosarjan ensimmäinen sivu Anna Magdalena Bachin käsikirjoituksena

Johann Sebastian Bachin kuutta sellosarjaa pidetään yhtenä hienoimpana sävellyksenä soolosellolle musiikin historiassa. Bach sävelsi teokset vuosina 1717 - 1723 toimiessaan Cöthenissä (nyk. Köthen) Kapellmeisterina. Epäillään että teokset olisivat alun perin tarkoitettu etydeiksi. Sellosarjojen yhdenmuotoisuus viittaa siihen, että ne on sävelletty yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisesti Cötheniläiselle sellisteille Christian Ferdinand Abelille (1683-1737) tai Christian Bernhard Linikelle (1673-1751).

Toisin kuin esimerkiksi Bachin viulusonaattien, eivät sellosarjojen käsikirjoitukset ole säilyneet. Bachin toisen vaimon Anna Magdalena Bachin käsin kirjoittama kopio on kuitenkin löydetty ja teoksien asun uskotaankin olevan varsin lähellä alkuperäistä.

Sisällysluettelo

1 Teoksien rakenne
- 1.1 Sarjat ja niiden sävellajit
2 Myöhempi historia
3 Luettelo Bachin sellosarjojen levytyksistä
4 Ääninäytteet

[muokkaa] Teoksien rakenne

1. sellosarjan osien ensimmäiset tahdit

Barokkisarjan perusosien, jotka ovat allemande, courante, sarabande ja gigue, lisäsi Bach sellosarjaoihinsa lisätansseja. Kahdessa ensimmäisessä on menuettipari, kolmannessa ja neljännessä kaksi bourréeta ja kahdessa viimeisessä kaksi gavottia. Lisätanssit oli tarkoitus esittää alternativement, eli ensimmäinen kahdesta tanssista kerrattiin toisen tanssin jälkeen. Jokaisen sarjan aloittaa preludi.

Kuudes sarja poikkeaa muista siinä, että sen soittamiseen vaaditaan sello, jossa on viides kieli, joka viritetään $e 1$ :een eli kvinttiä korkeammalle kuin tavallisen sellon ylin kieli. Tämän erikoisuuden epällään liittyvän siihen, että sama sarja on olemassa myös g-molli versiona luutulle (BWV 995) (kts. Bachin luuttuteokset). Viidenessä sarjassa Bach puolestaan käyttää scordaturaa, eli kielten tavallisesta poikkeavaa viritustapaa siten, että sellon ylin kieli viritetään a:sta alas g:hen.

[muokkaa] Sarjat ja niiden sävellajit

Sarja no. 1, G-duuri (BWV 1007)

Sarja no. 2, d-molli (BWV 1008)

Sarja no. 3, C-duuri (BWV 1009)

Sarja no. 4, Es-duuri (BWV 1010)

Sarja no. 5, c-molli (BWV 1011)

Sarja no. 6, D-duuri (BWV 1012)

[muokkaa] Myöhempi historia

Pablo Casals

Bachin sellosarjat olivat pitkään unohduksissa aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Pablo Casalsin löydettyä Anna-Magdalenan käsin kirjoittaman nuottikopion Barcelonalaisesta musiikkikaupasta ja kahdentoista vuoden harjoittelun jälkeen aloitettua sen julkisen esittämisen sarjojat palavasivat laajempaan tietoisuuteen. Pablo Casalsin vuosina 1929 - 1939 tekemät, joskin hieman romanttissävytteiset, sarjan levytykset ovat edelleenkin tunnustettu erääksi parhaista koskaan tehdyistä teoksien tulkinnoista.

[muokkaa] Luettelo Bachin sellosarjojen levytyksistä

Pierre Fournier - Deutsche Grammophon Archiv (Polydor/Polygram) 449 711-2
Anner Bylsma - SONY Classical S2K 48047
Mstislav Rostropovich - EMI Classics 5 55364 2
Yo-Yo Ma - SONY Classical S2K 63203
Yo-Yo Ma - CBS Masterworks M2K 37867
Pablo Casals - Naxos 8.110915-16 (alun perin EMI:llä)
Leonard Rose - Pearl GEMM CDS 9273
Janos Starker - Mercury Living Presence 432 756-2
Patricia McCarty (alttoviulu) - Ashmont Music 6100
Mario Verbruggen (nokkahuilu) - Harmonia Mundi HMT 7907071 (sarjat 1-3, yhdellä CD:llä)
Carol Grante (piano - Leopold Godowskyn sovitus sarjoista 2, 3 ja 5) - Music and Arts CD-1046

[muokkaa] Ääninäytteet

Johann Sebastian Bach: 1. Sellosarja BWV 1007, Pablo Casals, 1929 - 1939

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Johann Sebastian Bachin teoksia
Klaveerimusiikki:	Goldberg-muunnelmat \| Das wohltemperirte Klavier \| Clavier-Übung \| Koraalit
Vokaalimusiikki:	H-mollimessu \| Passiot \| Oratoriot \|Magnificat \| Motetit \| Kantaatit
Barokkisarjat:	Sellosarjat \| Luuttumusiikki \| Orkesterisarjat \| Viulusarjat ja -sonaatit
Muut:	Die Kunst der Fuge \| Musikalisches Opfer \| Brandenburgilaiset konsertot \| Konsertot \| Urkumusiikki \|