Savi

Wikipedia

Savea.

Savi on maalaji, jonka pääaineksena on ns. saves eli hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa, jonka raesuuruus on alle 0,002 mm. Suuri osa tästä on kolloiditilassa, jossa raesuuruus lasketaan millimetrin miljoonasosissa. Juuri nämä hienorakeiset ainekset antavat savelle ominaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja (toisia enemmän, toisia vähemmän), lisäksi mm. alkalisuoloja, joista kaliumsuolat ovat kasvien ravinnesuoloina tärkeät. Saven kemialliselle koostumukselle on ominaista alumiinioksidin suuri määrä, kun taas piioksidia siinä on hiesuun ja hiekkaan verraten vähän.

Savea on Pohjoismaissa syntyynsä nähden kahdenlaatuista: kerrallista ja jääkauden jälkeistä. Kerrallista savea, joka on syntynyt jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä, on tyypillisimpänä Euroopassa Suomessa ja Ruotsissa. Sen karkeampi kerros ori muodostunut kesällä, hienompi talvella, joten joka vuosikertaan kuuluu yksi karkea ja yksi hieno kerros. Näiden kerrosten avulla on selvitettävissä mm. koko muinaisen jäätikön reunan perääntyminen. Jääkauden jälkeinen harmaa savi on syntynyt jokien meren ja järvien rannoille tuomasta lietteestä (ancylus- ja litorinasavi).

Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.