Pallosalama
Wikipedia
Pallosalama on ilmassa tapahtuva sähköinen ilmiö. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy suhteellisen harvoin ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratoriossa ei ole onnistunut kuin vain osittain.
Pallosalama on vapaasti ilmassa leijuva valaiseva pallo, joka yleensä kestää useita sekunteja ja on halkaisijaltaan muutamasta sentistä metriin. Pallosalamoita esiintyy vain ukonilmalla kuten tavallisiakin salamoita, mutta ne eivät aiheuta samanlaista tuhoa. Vastoin yleistä luuloa pallosalamat liikkuvat suhteellisen hitaasti eivätkä ne reagoi ihmisten liikkeisiin ja siksi niiden väistäminen on helppoa. Pallosalama voi hävitä äänettömästi tai kovasti paukahtaen.
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita.
Pallosalamat ovat todella harvinaisia ilmestyksiä ja silminnäkijänraportit ovat usein erilaisia ja jopa ristiriitaisia. Ukonilmat ja ilmakehän purkaukset ovat usein syy pallosalamiin. Toisin kuin tavalliset salamat, pallosalamat ovat hitaampia, leijuvia, ja kuten nimi kertoo, pallon näköisiä hehkuvia esineitä. Niiden elinikä on tavallisesti 2-8 sekuntia, mutta ne voivat kestää jopa 30 sekuntia. Erään teorian mukaan pallosalamat ovat sähköpurkauksia, jotka aiheuttavat pieniä, hyppiviä tulipalloja. Muut teoriat väittävät, että erilaiset salamat yhdistyvät ja muodostavat pallosalamia tai että esoteeriset energialähteet ovat tämän ilmiön syy. Mitään teorioita ei kuitenkaan ole todistettu kokeilla. Nykyisin eräs teoria näyttää suunnilleen oikealta. Sen on tehnyt vuonna 1955 venäläinen fyysikko Pjotr Leonidowitsch Kapiza. Sen mukaan sähkömagneettiset aallot, jotka syntyvät ukonilman aikana, muodostavat pallosalamia. Pallosalamat ovat siten verrattavissa mikroaaltoihin. 1991 oli ensimmäinen kerta, kun japanilaiset tutkijat Y. H. Ohtsuki ja H. Ofuruton onnistuivat tuottamaan pallosalaman tapaisen plasmakokonaisuuden.
Tiede-lehden 5/2006 Pallosalama-artikkelin (kirj Leena Tähtinen) mukaan lupaava teoria on myös uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin nanohiukkasteoria. Sen mukaan salamanisku voi irrottaa maaperästä piistä koostuvia nanohiukkasia, joista muodostuva pallo palaa. Lupaavia kokeita tuon teorian pohjalta on tehty Tel Avivin yliopistossa (linkki tulipallovideoihin).
Pallosalama on mitä todennäköisimmin ilmaa, jossa ilman kaasujen atomit ovat salaman aiheuttaman valokaaren kuumuuden vaikutuksesta muuttuneet plasmamuotoon. Ilmiö on ollut pitkään käytössä konepajateollisuuden plasmaleikkauksessa. Plasmaleikkauksessa paineilmaa kuumennetaan valokaaren avulla niin korkeaan lämpötilaan, että ilman kaasujen olomuoto muuttuu plasmaksi. Salaman valokaari on lyhytaikainen, joten myös sen aiheuttama mahdollinen pallosalama jäähtyy ja ilman kaasujen olomuoto palautuu normaaliksi nopeasti. Kuuman plasman aiheuttamat paikalliset paineenvaihtelut voivat aiheuttaa paukahduksen pallosalaman hävitessä. Pallosalaman tiheys lienee samansuuruinen kuin ilmalla, mikä selittää sen liikkumisen ilmavirran mukana.
[muokkaa] Pallosalamoiden lajit
Pallosalamoita on erivärisiä, toiset ovat keltaoransseja, toiset sinertävänvalkoisia. Sinertävänvalkoiset esiintyvät useimmin voimajohtojen lähellä.
Ihmisiä jo muinoin kummastuttaneita valoilmiöitä käsitteleviä artikkeleita
aarnihauta · bioluminesenssi · Elmon tuli · maanjäristysvalot · maavalo · pallosalama · peikonkulta · revontulet · ukonvirva · vesisäihky · virvatulet