Olavi Seeve
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Fjalar Olavi Seeve oli suomalainen sotilaslentäjä ja Suomen ilmavoimien komentaja vuosina 1958-1964.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Olavi Seeve syntyi Turussa 12. syyskuuta 1909. Hänen sukunimensä oli Sevón, mutta vuonna 1927 - jolloin oli laajalti "muotia" suomentaa ruotsinkielinen sukunimi - hän ja hänen molemmat veljensä, jotka kaikki olivat tuolloin vielä koululaisia, muuttivat sukunimensä muotoon Seeve.
Suoritettuaan asevelvollisuutensa Porin Prikaatissa hän meni Kadettikouluun (Kadettikurssi 13). Hän valmistui sieltä lentäjävänrikkinä. Hän palveli Karjalan kannaksella sijainneessa Suur-Merijoen lentotukikohdassa toimineessa Erillisessä maalentolaivueessa vuosina 1931-1934. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1934. Hän toimi tuolloin myös Lentoasema 5:n komendanttina.
Vuonna 1938 Olavi Seeve ylennettiin kapteeniksi.
[muokkaa] Sotakokemus
Talvisodan sytyttyä hän toimi aluksi [[ Ilmavoimien Esikunta|Ilmavoimien esikunnan]] toimistopäällikkönä. Sodan loppuvaiheessa hän toimi tiedustelulentäjänä Karjalankannaksella Suur-Merijoelta toimineessa Lentolaivue 12:ssa, jossa hän oli lentueenpäällikkö.
Hänet ylennettiin majuriksi hieman ennen jatkosodan alkua. Jatkosodassa Seeve toimi ensin Ilmavoimien esikunnassa ja II Armeijakunnan esikunnassa sen ilmakomentajana vuonna 1941. Hän oli Hävittäjälentolaivue 30:n komentajana Kannaksella Suulajärven tukikohdassa vuonna 1942. Vuonna 1943 hän toimi Tiedustelulentolaivue 16:n komentajana Maaselän kannaksella Itä-Karjalassa mm. Solomannissa ja Hirvaksessa. Vuonna 1943 Seeve opiskeli Saksan ilmasota-akatemiassa Berliinissä (Deutsche Luftkriegsakademie). Hän toimi sen jälkeen Ilmavoimien Esikunnan operatiivisen toimiston päällikkönä sodan loppuun saakka.
[muokkaa] Ylimpään johtoon
Vuonna 1946-47 Olavi Seeve suoritti Sotakorkeakoulun ja hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. Hän opetti [Sotakorkeakoulussa ilmasotataktiikkaa vuodet 1947-51. Sen jälkeen hän toimi sotilasasiamiehenä Suomen Lontoon lähetystössä vuodet 1951-54.
Vuonna 1954 hänet ylennettiin everstiksi. ja hän palasi Suomeen. Hän toimi Ilmasotakoulun johtajana vuoteen 1956 asti. Sen jälkeen hänestä tuli Ilmavoimien esikuntapäällikkö. Tässä roolissa hän oli mm. päättämässä englantilaisten Folland Gnat-hävittäjien ostosta. Tämä nk. liivintaskuhävittäjä oli ketterä, mutta selkeästi huonompi kuin NATOn tai Varsovan liiton maiden hävittäjälentokoneet. Sen asevarustelu tehtiin koneen käyttöönoton jälkeen. Päätöskriteeri oli ilmeisesti koneen länsimaisuus.
Vuonna 1958 kesällä Olavi Seeve nimitettiin virkaa tekeväksi Ilmavoimien komentajaksi. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Hän toimi ilmavoimien komentajana 6. joulukuuta 1958 – 12. syyskuuta 1964, jonka jälkeen hän siirtyi reserviin täysin palvelleena.
[muokkaa] Muuta
Seeven komentajakaudella ilmavoimat hankki mm. MiG-21-hävittäjät, joka oli Ilmavoimien ensimmäinen taistelukelpoinen hävittäjälentokone sitten Messerschmitt Bf 109:n aikojen (1944). Uudistuksen moottorina toimi pääasiassa Neuvostoliitto 1950-luvun lopun varustelukilvan motivoimana.
Olavi Seeve on suunnitellut mm. kaikki ilmavoimien joukko-osastojen liput.
Kenraali Seeve kuoli vuonna 1973.
| Puolustushaarojen komentajat | ||
| Ilmailuvoimien ja ilmavoimien komentajat: luettelo Suomen ilmavoimien komentajista John-Allan Hygerth (1918) · Carl Seber (1918) · Torsten Aminoff (1918) · Sixtus Hjelmmann (1919) · Arne Somersalo (1920) · Väinö Vuosi (1926) · Jarl Lundqvist (1932) · Frans Helminen (1945) · Reino Artola (1952) · Olavi Seeve (1958) · Reino Turkki (1964) · Eero Salmela (1969) · Rauno Meriö (1975) · Pertti Jokinen (1987) · Heikki Nikunen (1991) · Jouni Pystynen (1998) · Heikki Lyytinen (2005) |
