Neoliittinen vallankumous
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Neoliittinen vallankumous on käsite, jolla tarkoitetaan siirtymistä metsästyksestä ja luonnonkasvien keräilystä maatalouteen, johon kuuluvat viljanviljely ja karjanhoito. Neoliittinen vallankumous käynnistyi mm. Lähi-idässä noin 8000–13 000 vuotta sitten.
Maanviljelyä edelsi voimistunut villien viljakasvien keräily ja varastointi. Maata lienee viljelty muutamassa paikassa Lähi-idässä, Levantissa ehkä jo noin 9000 eaa. Huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa. Maanviljelyn alku eli neoliittinen vallankumous loi melko pysyvän asutusmuodon. Ihmiset alkoivat asua taloissa. Toisaalta kaskiviljely oli melko liikkuvaa.
Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi viljelyn alettua vielä pitkään pääelinkeinona. Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna. Riistan loppuminen, joka lienee ainakin osittain johtunut jääkauden päättymisen aikaisista ilmastonmuutoksista, ajoi ihmisiä viljelemään maata.
Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla, esimerkiksi intiaanien Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä kurpitsaa, chilipippuria ja papua puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että maanviljelyn alun aiheuttama väestön paikoilleen asettuminen ajoi kulttuuria eteenpäin.
[muokkaa] Neoliittinen vallankumous
Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 8000 eaa. nykyisten Israelin ja Syyrian alueilta. Aivan alussa Lähi-idässäkin metsästettiin suurriistaa, mutta noin 18 000 eaa. alettiin kerätä etanoita, kasveja ja viljaa, jota varastoitiin maakuoppiin. Tältä ajalta on löydetty myös jauhinkiviä. Sirppejä tehtiin luultavasti 13 000 eaa. Natufin kulttuurin ihmiset olivat jo noin 11 000 eaa. keränneet viljaa piikiviteräisillä sirpeillä. Noin 9000 eaa. joissain paikoissa Levantissa viljeltiin maata.
Maanviljely syntyi ensimmäisenä nykyisen Turkin, Syyrian, Irakin ja Libanonin alueella olevalla ylängöllä. Ratkaisevia syitä neoliittiseen vallankumoukseen saattoi olla ilmaston lämpeminen ja sateen lisääntyminen erityisesti Lähi-idän ja Etelä-Aasian alueilla. Ilmaston lämpenemisen takia riista oli vähentynyt, koska eläimet siirtyivät pohjoisemmaksi ja Saharan autiomaa alkoi kuivua.
Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä, ja kasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyksessä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("kaivuukeppi") ja sitten kehittyneempiä välineitä kuten kuokkaa ja myöhemmin auraa. Myös kastelujärjestelmä kehittyi.
Lähi-idässä kasvatettiin monijyväistä vehnää ja ohraa, Kiinassa riisiä, Amerikassa intiaanit viljelivät maissia. Maanviljelyyn siirtyminen tapahtui hitaasti, sillä pysyvää viljelyä oli vasta noin 4000 eaa. (ehkä jo 5500 eaa. pienessä mittakaavassa) Eufratin ja Tigrisin laaksoissa.
[muokkaa] Neoliittisen vallankumouksen arviointia
Maanviljelyn synty on sivilisaation synnyn edellytys. Maatalouden tuottama viljaylijäämä mahdollistaa ruokaa tuottamattoman väestön elättämisen. Tämä väestö voi olla ylimystöä, pappeja ja käsityöläisiä. Näin maanviljely edistää yhteiskunnallisten kerrostumien syntyä. Toisaalta muun muassa puuvillan viljely edistää kauppaa, koska se luo edellytyksen kankaiden kudonnalle. Varastoitava vilja mahdollistaa omistamattoman väestön kontrolloinnin ja sotaa käyvien armeijoiden ruokkimisen. Viljelyn aiheuttama väestönkasvu luo painetta sotiin viljelysmaiden omistuksesta, ja ruokkii siten valtion syntyä, koska sodat vaativat selkeää johtoa. Maanviljelyn syntyyn näyttää liittyvän taipumus muodostaa paikallaan pysyviä asutuksia, maanomistus, ympäristön muokkaaminen, suuremmat väestötiheydet ja kasvis- ja viljaravinnon osuuden nousu ruokavaliossa, muutokset sosiaalisissa hierarkioissa, ylijäämiin perustuva kaupankäynti ja uusien teknologioiden kehittyminen.
[muokkaa] Maanviljelyn alku Lähi-idässä
Maanviljelyn historia alkaa Palestiinan alueella olleesta mesoliittisesta Natuf-kulttuurista, jonka ihmiset keräsivät emmervehnää piikivisirpeillä. Mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle olivat ominaisia pienet piikiviset ja obsidiaaniset terät, joita kiinnitettiin puuhun tai luuhun.
9000–8000 eaa. keräiltiin villiviljaa. Noin 9000 eaa. Tell Abu Hureyrassa viljeltiin mahdollisesti ruista. 8000 eaa. viljeltiin muutamia viljakasveja, mikä näkyy muutoksina tähkän koossa ja muodossa verrattunan villiviljaan. Viljat olivat emmer- ja einkornvehnä ja ohra. Noin 7000 eaa. eli varhainen maanviljelykylä Ain Ghazal. Samoihin aikoihin Hureyrassa siirryttiin gasellinmetsästyksestä ehkä alle 100 vuodessa lampaiden, vuohienhoitoon ja viljakasvien viljelyyn. Noin 8000–6500 eaa. metsästys oli karjanhoitoa yleisempää. Noin 6500–6000 eaa. oli karjanhoidon ja maanviljelyn kausi. Noin 6000 eaa. alettiin viljellä muun muassa pallavaa öljyn ja kankaan raaka-aineeksi.
Maanviljely tuli merkittävämmäksi kuin villien kasvien keräily vasta noin 6000 eaa. Tästä kertovat Tell Mureybatin kaivaukset. Maanviljely levisi vuoteen 6000 eaa. mennessä laajalle alueelle Lähi-idässä vuoristojen laaksoihin ja aroalueille, joilla sataa yli 200 mm vuodessa. Noin 6000 eaa kukoisti Pohjois-Mesopotamiassa Hassunan kulttuurin alueella, jonka ihmiset asuivat nykyistä muistuttavissa kuutiotaloissa.
Maatalouden syntyalueella ja varhaiselle leviämisalueella kasvaa villiä emmervehnää ja villejä lampaita. Tämä alue ulottuu Turkin eteläosasta Etelä-Iraniin Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään. Maatalous levisi tälle alueella viimeistään 7000 eaa. mennessä. Varsinkin Iranin vuorenrinteillä oli riittävästi sadetta villiviljalle. Varhaisessa vaiheessa vielä noin 7000 eaa. maanviljely ja karjanhoito olivat vasta toissijaisia elannon hankkimiskeinoja metsästyksen rinnalla.
Monet vanhan ajan ajoituksista (esimerkiksi Jarmon neoliittinen kylä, Jerikon kerrostumat) ovat edelleen kiistanalaisia. Vaikka on käytetty melko tarkkaa C-14 menetelmää, on mahdollista esimerkiksi sekoittaa kerrostumia toisiinsa. Maanviljelyn omaksuminen kehitys oli varsinkin alussa hidasta ja elinkeinorakenne vaihteli huomattavastikin alueesta toiseen. Lampaiden ja vuohien paimentaminen alkoi ennen varsinaista maanviljelyä. Paimentolaisuus lienee lähtöisin Iranista, maanviljely Syyriasta.
Maanviljely levisi pian myös eteläiseen Anatoliaan, josta on löydetty melko suuri, noin 5 000 asukaan asutuskeskus, Catal Hüyük, joka on noin vuodelta 6000 eaa. Ihmiset asuivat neliömäisissä taloissa paikallaan ja palvoivat härkäjumalaa.
Ihmiset kesyttivät noin 9500 eaa. lampaan. Sika ja vuohi kesytettiin varsin pian sen jälkeen. Nauta lienee kesytetty noin 7000 eaa. mennessä. Tällöin maanviljelyä esiintyi jo laajalti ja varmasti.
Alueelle syntyi myöhemmin tai siellä vallitsi alusta alkaen seudulle ominainen maanviljelyn ja paimentolaisuuden vastakohtaisuus. Maanviljelijöistä tuli sivilisaation luojia, paimentolaisista sen uhkaajia. Pohjoisen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa alkoi ns. Samarra-kaudella kasteluviljely, josta saatava suuri viljan tuotto johti suurten väestökeskusten ja sivilisaation syntyyn. Noin vuoden 6000 eaa. tienoilla maanviljely alkoi levitä Vähä-Aasiasta Balkanille ja Kreikkaan sekä muualle Eurooppaan.
Maanviljelyn leviäminen oli melko hidasta, sillä se edellytti suurta työmäärää.
[muokkaa] Maanviljelyn aikaansaama väentiheys
Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuria väentiheyksiä. Metsästäjä-keräilijöiden väentiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väentiheys sattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 km². Puutarhoja viljelevän väestön väentiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön väentiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väentiheyksiä.
[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan
-
- Pääartikkeli:Neoliittinen Eurooppa
Maanviljely levisi alussa noin 7000 eaa. Etelä-Turkista Kreikkaan ja Kreetalla, jonka jälkeen noin 6000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Noin 6000–4000 eaa. maanviljely levittäytyi kaskiviljelijöiden nauhakeraamisen kulttuurin mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa, jonne maanviljely saapui jo 4500–4000 eaa. Tutkija C. Rehfrew on esittänyt, että indoeurooppalaisten osittaista muuttoa Eurooppaan ja sekoittumista metsästäjäkansoihin on tapahtunut samanaikaisesti maanviljelykultturin leviämisen kanssa. Alkuperäinen metsästäjäväestö opetteli maanviljelyä nauhakeraaminen kulttuurin tapaan ensin kaskiviljelyllä. Maanviljely levisi nopeasti ensiksi lämpimille välimeren rannoille, joista se levisi hitaasti sisämaahan, ja noin 2000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi Apenniineilla ja Alpeilla.
[muokkaa] Maanviljelyn saapuminen Suomeen
Maatalous levisi Suomeen sekä idästä että etelästä. Suomeen maanviljely ja karjanhoito saapuivat mahdollisesti noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on viljelty maata jo 4200 eaa. ja Keski-Suomessa vasta 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy kiukaisten kulttuuri. 2400–1200 eaa. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
[muokkaa] Kotieläinten kesytyksiä
- Lammas noin 8500 eaa. (9000–7000) Irakissa
- Vuohi noin 7500 eaa. Iranissa
- Sika noin 7000 eaa. Turkissa
- Nauta noin 6500 eaa. (8000 eaa.?) Turkissa
[muokkaa] Neoliittiseen kulttuuriin liittyviä käsitteitä
- Sadeviljely: alueilla, joilla sataa riittävästi, noin yli 200 mm
- Kaskiviljely: metsää poltetaan viljan ravinteiksi, viljely paikasta toiseen liikkuvaa
- Kasteluviljely: jokien liete ja vesi auttavat saamaan suuria satoja
- Terassiviljely: viljelyä vuorten rinteillä
Maataloutta helpottavia keksintöjä:
- Kaivuukeppi (hyvin alkeellinen maanmuokkausväline)
- Kuokka
- Aura
[muokkaa] Maatalous Lähi-idässä – aikakaudet
Aikakausia, jotka liittyvät maatalouden syntyyn Lähi-idässä.
- Nuorempi paleoliittinen 45000 eaa.? -> Villiviljan keräilyä
- Epi-paleoliittinen 18000 eaa.?
- (mesoliittinen, epi-paleoliittinen, Palestiinassa Natuf) 12500/10500–8500 eaa. (villiviljan keräilyä Palestiinassa)
- Neoliittinen (maanviljely tunnettu) noin 9000 eaa. – Jerikon linnoitettu kylä
- Esikeraaminen neoliittinen (Pre-pottery Neolithic, PPN)9350/8500–6000 eaa.
- Esikeraaminen neoliittinen A PPNA 9350/8500–7500 eaa. – pyöreitä taloja, Jerikon ensimmäinen muuri, kylät tyypillisesti 650 m² – 1 ha, mutta Jerikossa 4 ha
- Esikeraaminen neoliittinen B PPNB 7500–6000 eaa. – neliömäisiä taloja, kylät 2–2,75 ha
- Varhainen 9350-8600/8200 eaa.?
- Keskinen 8200-7500 eaa.? – "horisontti"
- Myöhäinen 7500-7000 eaa.? – "horisontti"
- Keraaminen neoliittinen (7000/6500/5500) 6000 eaa.? PN (Pottery Neolithic)
- Keraaminen neoliittinen A PNA 6000–5000 eaa.
- Keraaminen neoliittinen B PNB 5000–4300 eaa.
- Keski-neoliittinen
- Myöhäis-neoliittinen
- Keraamisen neoliittikauden alku?
- Esi-Hassuna (Hassunan kulttuuria edeltävä vaihe, proto-hassuna, pre-hassuna) 6500 eaa.? Umm Dabaghiyeh
- Esikeraaminen neoliittinen (Pre-pottery Neolithic, PPN)9350/8500–6000 eaa.
- Khalkoliittinen 6000/4300 eaa. (kivi- ja kuparikausi, kasteluviljelyä jne.)
[muokkaa] Löytöpaikkoja, jotka liittyvät maanviljelyn kehitykseen
- Epi-paleoliittinen/mesoliittinen noin 18000–9000 eaa.?
- Zawi Chemi, Iran
- Shanidar, Iran
- Kebaran luola – liikkuvia keräilijöitä Levantissa ja Siinaissa
- Ain Mallaha, Israel: natufkulttuuri
- Jeriko, Israel:
- Natufin aikana linnoitettu kylä
- Esikeraamisella neoliittisella B-kaudella neliömäisiä taloja
- Tell Mureybat (Tell Myreibat, Tell Mureibet), Syyria
- Tell Abu Hureyra kylä Eufratin varrella – esikeraaminen neoliittinen B
- Neoliittinen 9000–6000 eaa.
- Jeriko, vahvoja kaupungin muureja ja torni
- Catal Hüyük (Catal Höyük), Turkki
- Cayonu Tepesi 7400–6000 eaa. – pysyvää asutusta maatalouden varhaiskehityksen ydinalueella, ei lainkaan maanviljelyä
- Ali Kosh, Iran – vuohen ja muiden lajien kesytys
- Hacilar, Turkki – neoliittinen kylä 7600 eaa.
- Ganj Dareh 8500 – vuohi kesytettiin? Varhaisinta tunnettu keramiikka, joka vielä harvinaista
- 6000–5000 eaa.
- Catal Hüyük, Turkki – Pueblo-kulttuurin kyliä muistuttava muinainen kylä Turkissa, härkäjumala, obsidiaanikauppaa muualle
- Umm Dabaghiyah, Irak – asutus, jossa erikoisvarastoja, viittaa jonkinlaiseen kylän johtoon
- Hassuna, Irak – varhaisin neoliittinen kulttuuri Pohjois-Irakissa
