Munkkiniemi

Wikipedia

Munkkiniemi
Munksnäs

Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosa nro

Suurpiiri

Läntinen suurpiiri

Pinta-ala

4,74 km²

Väestö

- Väkiluku

16 999 (1.1.2005)

- Väestötiheys

3590/km²

Postinumerot

00330 (Vanha Munkkiniemi), 00340 (Kuusisaari ja Lehtisaari), 00350 (Munkkivuori)

Osa-alueet

Vanha Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta

Lähialueet

Meilahti, Ruskeasuo, Haaga, Lauttasaari, Pitäjänmäki, Espoo

Munkkiniemi, Laajalahdenaukion raitiovaunupysäkiltä

Munkkiniemen ranta auringonlaskun aikaan. Taustalla (Espoon puolella) näkyvät Fortumin ja Koneen pääkonttorit.

Munkkiniemi (ruots. Munksnäs; puhekielessä myös Munkka) tarkoittaa joko Munkkiniemen peruspiiriä Länsi-Helsingissä tai sen sisällä olevaa noin 8300 asukkaan kaupunginosaa. Useimmiten Munkkiniemeksi mielletään juuri jälkimmäinen eli Vanhaksi Munkkiniemeksi kutsuttu peruspiirin osa.

[muokkaa] Historia

Munkkiniemi oli keskiajalla Helsingin pitäjään kuuluva kylä. Sen arvellaan saaneen nimensä virolaisen Padisen luostarin munkeilta, joiden hallinnassa oli 1300–1400-luvuilla laajoja maa-alueita Uudellamaalla.

Munkkiniemen kylän tilat liitettiin 1600-luvulla Munkkiniemen kartanoon. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti kartanon läänityksenä Georg Skyttelle v. 1629. Kartanon omistajat vaihtuivat useaan kertaan seuraavien kahden vuosisadan aikana, kunnes kartano siirtyi v. 1837 Ramsayn suvulle.

Laajamittaista kiinteistöliiketoimintaa Helsingin pitäjässä harjoittanut, Steniuksen suvun omistama A.B. M.G. Stenius -yhtiö osti v. 1910 Munkkiniemen kartanon alueet kartanon silloiselta omistajalta George Ramsaylta. Kartanon päärakennus ympäristöineen jäi siinä vaiheessa entiselle omistajalle.

1910-luvulla Munkkiniemeen alkoi syntyä huvilakaupunginomaista asutusta. Steniuksen yhtiö tilasi v. 1912 Eliel Saariselta suunnitelman Munkkiniemen ja Haagan alueiden asemakaavaksi. Mittava suunnitelma esiteltiin vuonna 1915, mutta siitä toteutui lopulta vain neljän perheen rivitalo nykyisen Hollantilaisentien varrella ja joitakin katuja.

Steniuksen yhtiö perusti yksityisen raitioliikenneyhtiön, joka alkoi liikennöidä raitiovaunuilla Munkkiniemeen ja Haagaan v. 1914. Yhtiö siirtyi kuitenkin v. 1926 Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiölle, joka jatkoi liikenteen harjoittamista.

Munkkiniemestä, Huopalahdesta, Lauttasaaresta ja eräistä niiden lähialueista muodostettiin v. 1920 kansanäänestyksen jälkeen itsenäinen Huopalahden kunta. Haaga irtaantui tästä kunnasta omaksi kauppalaksi v. 1923, mutta Munkkiniemi jäi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Huopalahden kuntaan, samoin kuin Lauttasaari.

1930-luvulla Munkkiniemessä alkoi vilkas kerrostalojen rakentaminen, joka jatkui kiihtyvällä vauhdilla sotien jälkeen. Munkkiniemessä oli oma vesilaitos, mutta vilkkaan rakennustoiminnan seurauksena vedestä oli ajoittain pula. Veden saanti ehtyi vuoden 1938 kesällä yhdessä vaiheessa kokonaan, mistä seurasi ns. suuri vesiriita Helsingin kaupungin kanssa. Vettä saatiin riittävästi vasta sen jälkeen, kun Stenius-yhtiön omistama vesilaitos oli myyty Helsingin kaupungille v. 1938 lopussa.

Huopalahden kunta, Munkkiniemi mukaan lukien, liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1.1.1946.

[muokkaa] Yleistietoa

Munkkiniemen peruspiiriin kuuluvat kaupungin virallisen aluejaon mukaan seuraavat osa-alueet: Vanha Munkkiniemi, Niemenmäki, Munkkivuori ja Talinranta sekä Helsinginniemen ja Espoon välissä sijaitsevat Lehtisaari ja Kuusisaari.

Kaupunginosa on suhteellisen arvostettu johtuen rauhallisesta sijainnista. Hintataso on kuitenkin korkea etenkin Vanhan Munkkiniemen alueella.

[muokkaa] Asukkaista

Peruspiirissä on 16 999 asukasta (1.1.2005) ja työpaikkoja löytyy 6602 (31.12.2003).
Vanhan Munkkiniemen asukkaista noin 15 % on ruotsinkielisiä.
Alvar Aalto asui aikoinaan Munkkiniemessä.
Munkkiniemen väestö on keskimäärin koulutetumpaa ja parempituloista kuin Helsingin muissa kaupunginosissa.

Alueella toimivia kouluja ovat Munkkiniemen ala-aste ja Munkkiniemen yhteiskoulu.

[muokkaa] Merkittäviä rakennuksia

Villa Aalto, Alvar Aallon kotitalo, Riihitie 20.

Munkkiniemen pensionaatti, Kadetintie 1, Valmistunut 1920, suunnittelija Eliel Saarinen. Vuosina 1923–1940 rakennus oli Kadettikoulun käytössä, nykyään siinä toimii Valtionhallinnon kehittämiskeskus (HAUS).

Rivitalo, Hollantilaisentie 12–20, valmistunut 1919–20, suunnittelija Eliel Saarinen.

Hotelli Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1 ja 2–4. Uusimman, vuonna 1975 valmistuneen hotellirakennuksen on suunnitellut Einari Teräsvirta.

Valtion vierastalo, Kalastajatorpantie 3, suunnittelija Einari Teräsvirta.

[muokkaa] Linkkejä

Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin

Läntinen suurpiiri: 15. Meilahti | 16. Ruskeasuo | 18. Laakso | 29. Haaga (Etelä-Haaga; Kivihaka; Pohjois-Haaga; Lassila) | 30. Munkkiniemi (Vanha Munkkiniemi; Kuusisaari; Lehtisaari; Munkkivuori; Niemenmäki; Talinranta) | 32. Konala | 33. Kaarela (Kannelmäki; Maununneva; Malminkartano; Hakuninmaa) | 46. Pitäjänmäki (Pajamäki; Tali; Reimarla; Marttila; Pitäjänmäen teollisuusalue)

Pohjoinen suurpiiri: 28. Oulunkylä (Pirkkola; Maunula; Metsälä; Patola; Veräjämäki; Maunulanpuisto; Veräjälaakso) | 34. Pakila (Länsi-Pakila; Itä-Pakila) | 35. Tuomarinkylä (Paloheinä; Torpparinmäki; Tuomarinkartano; Haltiala)

Koillinen suurpiiri: 36.Viikki (Viikinranta; Latokartano; Viikin tiedepuisto; Viikinmäki) | 37. Pukinmäki | 38. Malmi (Ylä-Malmi; Ala-Malmi; Pihlajamäki; Tattariharju; Malmin lentokenttä; Pihlajisto) | 39. Tapaninkylä (Tapaninvainio; Tapanila) | 40. Suutarila (Siltamäki; Tapulikaupunki; Töyrynummi) | 41. Suurmetsä (Puistola; Heikinlaakso; Tattarisuo; Jakomäki)

Itäinen suurpiiri: 45. Vartiokylä (Vartioharju; Puotila; Puotinharju; Myllypuro; Marjaniemi; Roihupellon teollisuusalue; Itäkeskus) | 47. Mellunkylä (Kontula; Vesala; Mellunmäki; Kivikko; Kurkimäki) | 54. Vuosaari (Keski-Vuosaari; Nordsjön kartano; Uutela; Meri-Rastila; Kallahti; Aurinkolahti; Rastila; Niinisaari; Mustavuori)