Lauttasaari
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 31 | ||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 3,75 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 19 119 (2004) | ||
| - Väestötiheys | 5 098/km² | ||
| Postinumerot | 00200, 00210 | ||
| Osa-alueet | - | ||
| Lähialueet | Etu-Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Ruoholahti, Espoo | ||
Lauttasaari (ruots. Drumsö) on Länsi-Helsingissä, noin 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva saari ja merellinen kaupunginosa. Alueen asukasluku on noin 19 100 (1.1.2004). Lauttasaari on pääasiallisesti asuintalovaltainen, mutta kaupunginosassa sijaitsee myös monien yritysten toimitiloja. Saari on suosittu virkistäytymisalue myös muualla pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Osa-alueet
[muokkaa] Vattuniemi
Vattuniemi on Lauttasaaren osa-alue saaren eteläosassa. Vattuniemi rakennettiin 1950-luvulla teollisuusalueeksi, jolle sijoittui monipuolista yritystoimintaa. 2000-luvun alkuvuosina Vattuniemen alue on muuttunut huomattavasti. Alueelta on purettu teollisuus- ja toimistorakennuksia ja niiden tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja. Tällä hetkellä alueen asuntojen hinnat ovat huomattavan korkealla ja alueella tapaa nuoria ja hyvin toimeen tulevia ihmisiä.
[muokkaa] Katajaharju
Katajaharju on osa-alue Lauttasaaren luoteisosassa. Katajaharju sijoittuu kokonaisuudessaan Länsiväylän pohjoispuolelle. Alueella on runsaasti ns. kalliimpia asuntoja, joista suurin osa on rivi- tai omakotitaloja kookkailla tonteilla. Katajaharjussa asuu tai on asunut runsaasti julkisuuden henkilöitä, joista varmaankin tunnetuin on Spede perheineen.
[muokkaa] Yleiset rakennukset
Lauttasaaren kirkko, Myllykallion koulu sekä Johtamistaidon opisto, jossa toimii nykyään Merivoimien esikunta, ovat huomattavimmat 1950-luvulla valmistuneet yleiset rakennukset. Lauttasaaren kirkko vihittiin käyttöön 20. syyskuuta 1958. Samalla otettiin käyttöön vastavalmistunut työkeskus. Kirkon on suunnitellut lauttasaarelainen professori Keijo Petäjä. Kirkon kellotorni otettiin käyttöön syksyllä 1957.
[muokkaa] Historia
Lauttasaaren kehitystä ovat rytmittäneet liikenneyhteydet. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarella oli maatilan lisäksi vain huvila-asukkaita. Kun vuonna 1935 valmistui siltayhteys saarelle, alkoi suuri muutos. Ensimmäiset kerrostalot nousivat kartanon peltojen keskelle.
Talvi- ja jatkosodan aikana Lauttasaaren Myllykalliolla toimi Helsingin ilmatorjuntaan osallistunut ilmatorjuntapatteri. Jatkosodassa patterin aseistuksena oli 6 raskasta ilmatorjuntakanuunaa (76 Itk 31). Yksi näistä kanuunoista paljastettiin muistomerkiksi Myllykalliolle 12.6.1980. Lauttasaaren Veijarivuorenniemessä toimi lounaissektorin patteriston johtopatteri, jonka kanuunoista yksi (88 Itk 37) on myös säilytetty paikalla muistomerkkinä.
Lauttasaari kuului aikoinaan Huopalahden kuntaan, joka liitettiin 1.1.1946 Helsingin kaupunkiin Helsingin suuressa alueliitoksessa. Rakentaminen jatkui voimakkaana 1960-luvulle. Suurin osa Lauttasaaren asuntokannasta on peräisin tältä kasvun ajalta ja 2000-luvulla on uudestaan käynnistynyt huomattavaa rakentamista.
[muokkaa] Saaresta suoraan Espooseen
Länsiväylä halkaisi saaren 1960-luvulla. Se kulkee Lauttasaaren kautta matkalla Espoosta Helsinkiin. Lähivuosina selviää, rakennetaanko Helsingin metron läntinen jatke, länsimetro, Espooseen saaren kautta. Jos metroyhteys rakennetaan, on todennäköistä että saaren asukasluku kasvaa jälleen huomattavasti.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Ari Uino: Lauttasaaren historiallisia vaiheita Julius Tallbergin ajasta 2000-luvulle. Julkaisija: Lauttasaari-säätiö. Helsinki 2005
Ville Elomaa - Päiviö Tommila - Heikki Hult: Krenatööreistä rämäpäihin. Julkaisija: Lauttasaari-seura. Helsinki 2005.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- www.lauttasaari.fi - Lauttasaari-seuran ylläpitämä kaupunginosasivusto
- Lauttasaaren kirjaston Lauttasaari-kokoelma
- lauttasaari.info - Lauttasaaren paikallisportaali
- Tilastotietoa Lauttasaaren peruspiiristä (PDF)
- Lauttasaari satelliittikuvassa
