Maria I (Englanti)
Wikipedia
Maria I (18. helmikuuta 1516 – 17. marraskuuta 1558) oli Englannin ja Irlannin kuningatar vuosina 1553–1558. Maria I oli Henrik VIII:n ja Katariina Aragonialaisen tytär. Hän oli Tudor-suvun neljäs ja toiseksi viimeinen hallitsija. Maria muistetaan yrityksestään palauttaa Englanti protestantismista takaisin katoliseksi, mutta useimmat Marian muutoksista kumottiin hänen sisarpuolensa Elisabet I:n noustua valtaan. Englannin historiaa huonommin tuntevat sekoittavat hänet usein nuorempaan serkkuunsa Skotlannin Maria Stuartiin, joka eli samoihin aikoihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Maria selviytyi ainoana vanhempiensa kaikkiaan kuudesta lapsesta aikuiseksi asti. Lapsuudessaan hän oli Englannin prinessa ja isänsä oletettu kruununperijä. Kaksivuotiaana hänet kihlattiin Ranskan tulevan kuninkaan Frans II:n kanssa ja vuonna 1522 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n kanssa, mutta avioliitoista ei tullut mitään. Nuoruudessa häntä kohdeltiin kruununperijänä, ja hän sai haltuunsa Walesin prinssille perinteisesti kuuluneen Ludlow'n linnan, vaikkakaan ei virallista kruununperijän asemaa.
Vanhempiensa avioliiton mitätöinnin ja isänsä uuden avioliiton myötä Marian asema muuttui. Uusi kuningatar Anna Boleyn, joka sai hänkin tyttären, Elisabetin, piti edeltäjänsä tytärtä uhkana. Maria, jota kutsuttiin nyt Lady Maryksi, menetti asemansa kruununperimyksessä, ja hänet julistettiin äpäräksi, minkä lisäksi hänen piti muuttaa pienen sisarpuolensa talouteen. Vaikka Henrik VIII palautti myöhemmin vanhimman tyttärensä aseman kruununperimyksessä, aviottoman lapsen leimaa ei koskaan poistettu. Isän kuoltua vuonna 1547 valtaistuimelle nousi Marian velipuoli, nuori Edvard VI ja Englannin ensimmäinen protestanttinen hallitsija. Veljen valtakaudella häntä yritettiin kieltää osallistumasta yksityiseen katoliseen messuun, mutta hän vetosi serkkuunsa keisari Kaarle V:een, joka uhkasi Englantia sodalla, mikäli Maria ei saisi pitää yksityisiä katolisia messuja.
[muokkaa] Valtaannousu
|
||||||||||||||||||||
Edvard VI:n valtakausi ei kestänyt pitkään, sillä poikakuningas kuoli vuonna 1553. Ennen kuolemaansa Edvard VI oli määrännyt testamentissaan Northumberlandin herttua John Dudleyn vaikutuksesta seuraajakseen sisartensa sijaan serkkunsa tyttären, lady Jane Greyn. Edvardin kuoltua Jane Grey julistettiin 10. heinäkuuta kuningattareksi de facto. De jure hallitsija oli kuitenkin Maria, jonka vuoden 1544 kruununperimyslaki tunnisti Edvardin perijäksi. Edvard oli lisäksi alaikäinen eikä siten oikeutettu laatimaan testamenttia. Kansa kuitenkin kannatti hallitsijaksi Mariaa, joka julistettiin kuningattareksi 19. heinäkuuta.
[muokkaa] Valtakausi
Maria muistetaan yrityksestään palauttaa Englanti protestantismista takaisin katoliseksi. Latinankielinen messu palautettiin ja katoliset piispat palasivat virkoihinsa. Maria poltatti roviolla lähes 300 toisuskontoista, mistä johtuen häntä on sanottu Maria Veriseksi (Bloody Mary). Monet hänen tekemistään muutoksista kuitenkin kumottiin sisarpuolensa, Elisabet I:n astuttua valtaan. Verisen maineen ja protestanttien vainojen takia Mariasta on kerrottu kaikenlaisia tarinoita, kuten että hän murhautti nuoria naisia joka päivä, ja ui heidän veressään myös päivittäin, jotta pysyisi itse nuorena ja kauniina.
Marian aikeet naida Espanjan prinssi Filip (myöhemmin Espanjan kuningas Filip II) aiheuttivat Thomas Wyattin johtaman kapinan, joka kuitenkin lyötiin. Kapinan myötä Filip vaati morsiantaan teloituttamaan Jane Greyn vastaisten selkkausten välttämiseksi. Maria myöntyi, vaikka oli ilmeisesti alun perin aikonut säästää serkkunsa tyttären hengen. Maria ja Filip menivät naimisiin vuonna 1554. Avioliittosopimuksen myötä Filipistä tuli Englannin kuningas, mutta hänen valtaoikeutensa olivat rajalliset eikä pariskunta hallinnut yhdessä. Filip sai houkuteltua Marian sotaan Ranskaa vastaan, jossa Calais, Englannin viimeinen alue Ranskassa, menetettiin. Avioliittonsa myötä Maria menetti kaiken sen kansan suosion, joka oli ollut merkittävässä asemassa hänen valtaannousussaan.
Maria rakastui mieheensä ja kuvitteli kahdesti olevansa raskaana, mutta kyseessä oli kummallakin kerralla ilmeisesti valeraskaus. Vuonna 1557 Filip peri isältään Espanjan kruunun ja palasi kotimaahansa.
Maria sairasteli paljon koko aikuisikänsä ja kuoli syöpään 42-vuotiaana vuonna 1558. Kuvitellessaan olevansa raskaana hän oli aiemmin määrännyt testamentissaan, että hänen miehensä Filip toimisi heidän lapsensa sijaishallitsijana. Kun kuningatar kuoli lapsettomana, valtaistuimelle nousi hänen sisarpuolensa Elisabet, josta tuli kuningatar Elisabet I ja viimeinen Tudorin dynastian hallitsija.
[muokkaa] Lähteet
- Eakins, L. E. (2004). Mary I.
- Mary I. (1911). Encyclopædia Britannica, 11th ed. London: Cambridge University Press.
- Mary Tudor (1910). The Catholic Encyclopedia (Volume IX). New York: Robert Appleton Company.
- Williamson, D. (1998). The Kings and Queens of England. New York: National Portrait Gallery.
- Weir, Alison. The Children of Henry VIII.
 |
Edeltäjä: Edvard VI (de jure) Jane Grey (de facto) |
Englannin kuningatar 1553–1558 |
Seuraaja: Elisabet I |
