Maginot-linja

Wikipedia

Maginot-linjan sijaintin esittävä kartta

Maginot-linja oli Ranskan ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakentama puolustuslinja Elsass-Lothringenin alueella. Linjan tarkoitus oli pysäyttää mahdolliset hyökkäykset Saksan taholta, mutta siitä huolimatta toisen maailmansodan sytyttyä saksalaiset joukot onnistuivat kiertämään sen ja valloittamaan Ranskan.

[muokkaa] Yleistietoa

Maginot-linja sijaitsi Ranskan rajalla ja ulottui Belgiasta Italiaan. Ainoat alueet, jonne linja ei ulottunut, olivat Belgian pohjoisimmat alueet ja "läpikulkemattomana" pidetty Ardennesin metsä. Saksalaiset kuitenkin käyttivät näitä heikkoja kohtia hyväkseen aloittaessaan Ranskan valtausta. Linja koostui sadoista kukkuloiden alle rakennetuista linnoituksista ja bunkkereista, jotka oli yhdistetty toisiinsa maanalaisella rautatieverkostolla. Tunneleiden pituus yhteensä oli yli sata kilometriä. Bunkkeiden sisällä oli tykkiasemia, asevarastoja ja sotilaiden asuintiloja. Niiden aseistukseen kuului kahdeksan tykkiä ja kaksikymmentä konekivääriä.

Linjan puolutusjärjestelmiä paranneltiin vuosien 1939 — 1940 välisenä aikana, ja se oli vahvimmillaan Metzin, Lautaren ja Alsacen teollisuusalueilla. Voimakkaimmat kohdat kykenivät kestämään jopa raskasta tykistötulta. Muilla alueilla linja kuitenkin oli paljon heikommin puolustettuja. Heikommissa kohdissa toisinaan ei ollut edes tykkiasemia. Linjan suurin heikkous oli kunnollisen ilmatorjuntatykistön puute ja pienten tähystyspisteiden antama rajoittunut näkökenttä.

[muokkaa] Rakentaminen

Maginot-linjan bunkkeri

Idean Maginot-linjan rakentamisesta kehitti marsalkka Joseph Joffre, jonka mielestä Ranskan piti valmistautua ensimmäisessä maailmansodassa hävinneen Saksan mahdollisiin hyökkäyksiin. Useat ranskalaiset poliitikot, kuten Charles de Gaulle ja Paul Reynaud, vastustivat hänen suunnitelmiaan valtaisan puolustuslinjaman rakentamisesta, mutta kenraali Philippe Pétain kannatti ajatusta ja vuonna 1927 muodostettiin komitea, jonka tarkoituksena olisi valita puolustuslinjan sijainti. Maginot-linjan rakentaminen aloitettiin vuonna 1930, ja rakennustyöt päättyivät lopullisesti vuoteen 1935 mennessä. Puolustuslinja nimettiin ensimmäisen maailmansodan veteraanin ja silloisen Ranskan puolustusministerin André Maginotin mukaan, sillä juuri hän vakuutti hallituksen antamaan lupa aloittaa rakennustyöt. Maginot-linjan rakentaminen maksoi eräiden arvioiden mukaan jopa kolme miljardia Ranskan frangia.

[muokkaa] Toinen maailmansota

Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa pyrki nopeasti kukistamaan Ranskan, jota pidettiin sotavoimiltaan yhtenä liittoutuneiden voimakkaimmista valtioista. Saksalaiset sotilaat kiersivät Maginot-linjan Belgian ja Ardennen metsän kautta, ja seuraavan viiden vuorokauden aikana Saksa onnistui valloittamaan Ranskan. 24. kesäkuuta 1940 Ranska antautui, ja vaikka saksalaisten yritykset valloittaa Maginot-linja epäonnistuikin, Maxime Weygand allekirjoitti antautumissopimuksen ja Saksa miehitti Maginot-linjan. Vuonna 1944 liittoutuneiden joukot valloittivat Ranskan, ja Maginot-linja palasi takaisin ranskalaisten haltuun.

[muokkaa] Sodan jälkeen

Toisen maailmansodan päätyttyä ranskalaiset ymmärsivät puolustuslinjan heikkoudet, ja parantelivat entisestään sen puolustusjärjestelmiä. Suurin osa linjasta kuitenkin hylättiin, kun Ranska vetäytyi sotilasliitosta 1966 rakentaakseen omaa ydinaseisiin perustuvaa puolustustaan. Vuoteen 1969 mennessä Maginot-linja oli jätetty raunioitumaan. Pieniä kohtia siitä on kuitenkin nykyisin museoitu, ja ne toimivat turistikohteina.