Länsimetro
Wikipedia
Länsimetro on Helsingin metron kaavailtu jatko Espooseen. Linja tullee kulkemaan nykyisen metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren läpi Tapiolaan ja sieltä mahdollisesti eteenpäin Matinkylään asti. 25.–26. syyskuuta 2006 pidetyssä Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin puoltaa metron rakentamista. Metro voitaneen ottaa käyttöön koko osuudella vuosina 2015–2020.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Länsimetroa ehdotettiin ensimmäisen kerran jo metron suunnitteluvaiheessa 1950-luvulla, mutta Espoo torjui silloin ajatuksen.
"Itämetron" valmistuttua länsimetroa on kuitenkin ehdotettu yhä uudestaan ja uudestaan, sillä Espoo on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja useista laajennuksista huolimatta Länsiväylä kärsii kroonisesta ruuhkasta ainoana väylänä Etelä-Espoon ja Helsingin keskustan välillä. Ruuhka ei voi poistua Länsiväylää leventämällä, koska autot eivät kuitenkaan pääse kyllin nopeasti Ruoholahdesta eteenpäin.
1990-luvulla valtio ja Helsingin kaupunki olivat jo valmiita rahoittamaan osuutensa ja aloittamaan rakentamisen, mutta Espoon kaupunki suhtautui edelleen hankkeeseen penseästi. Syiksi esitettiin mm. projektin hinta (arviolta 390 miljoonaa euroa) ja metron sopimattomuus Espoon omakotitalovoittoiseen asutuskantaan; metro vaatisi, tai aikaansaisi, Itä-Helsingin kaltaista tiheämpää asutusta asemiensa ympärille. Ennen kaikkea kiistaa on ollut rahoitusosuuksista: valtio suostuu maksamaan kustannuksista vain 30 prosenttia, kun Espoon kaupunki vaatii sen maksavan ainakin 70 prosenttia.
Helsinki ehdotti virallisesti Espoolle länsimetron rakentamista vuonna 1997. 8. joulukuuta 1998 Espoon kaupunginvaltuusto päätyi suosittamaan metron ulottamista ainoastaan Tapiolaan, jättäen pois kaavaillun jatkon Matinkylään ja vielä Kivenlahteen asti. 16. helmikuuta 1999 samainen kanta pyörrettiin äänin 48–18 ja suunnittelun pohjaksi otettiin Matinkylään asti ulottuva malli.
Länsimetro-kiista heräsi jälleen henkiin vuoden 2002 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää eli PLJ-suunnitelmaa laatiessa. YTV priorisoi länsimetron Espoon kaupunkiradan jatkoa tärkeämmäksi, Espoon kaupunginvaltuuston päätyessä vastakkaiselle kannalle. PLJ:n kompromissiratkaisussa päädyttiin tutkimaan "Etelä-Espoon raideyhteyttä" (sallien myös pikaraitiotien), ja sekä tämä raideyhteys että Espoon kaupunkirata ajoitettiin vuosille 2010–2020.
Helsingin Sanomien 2005 lopulla tilaaman mielipidetiedustelun mukaan 77 prosenttia espoolaisista ja 90 prosenttia helsinkiläisistä kannattaa länsimetron rakentamista. [1]
Espoon kaupunginvaltuusto päätyi kannatamaan länsimetroa äänin 45–19 26. syyskuuta 2006.
[muokkaa] Vaihtoehtona pikaraitiotie
Länsimetron kanssa kilpaili ehdotus pikaraitiotiestä. Kannattajiensa mielestä pikaraitiotie olisi ollut halvempi, nopeampi toteuttaa ja ympäristöystävällisempi kuin perinteinen raskas metro. Metron haittapuolella taas on esim. sen kannattavuuden vaatima rakentamisen keskittäminen radanvarteen, erityisesti asemien läheisyyteen.
Metron valttina on kuitenkin olemassa oleva verkko. Pelkästään Espoon eteläosissa kulkeva pikaratikka ei ole hyödyllinen, sillä Etelä-Espoon raideliikenneratkaisun pääasiallinen tarkoitus on Keilaniemen ja Ruoholahden välisen moottoritieosuuden sekä Helsingin keskustan katujen tukkoisuuden vähentäminen. Tätä ei auta yhtään se, että jonnekin muualle kuin tälle välille rakennetaan pikaraitiotie. Pikaraitiotien yhdistäminen olemassa olevaan metroverkkoon puolestaan olisi pakottanut kaikki Itä-Helsingistä Espooseen matkustavat vaihtamaan junaa Ruoholahdessa tai Päärautatieasemalla. Toisaalta Espoon ja Helsingin keskustan välillä matkustavien matka-aika olisi lyhentynyt, koska pikaraitiotie voidaan metroa halvemmalla tuoda lähemmäksi työpaikkoja ja koteja. Näin ns. liityntäliikenteen tarve olisi vähentynyt ja matkaan kuluva aika pienentynyt. Raide-YVA:n vastustajat toivat esille niin sanotun TramWest-ratkaisun, jonka tarkoituksena oli esitellä lähes sata miljoonaa euroa halvempaa, useampaan paikkaan ulottuvaa pikaraitiotiemahdollisuutta.
Vuonna 2002 Espoon kaupunginvaltuuston teettämän selvityksen mukaan länsimetro olisi kannattavampi ja selvästi edullisempi käyttää kuin pikaraitiotie. Virallista päätös asiasta tehdään kuitenkin vasta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ohessa vuoden 2004 loppuun mennessä.
[muokkaa] Linjakartta
Alla esitetään vuoden 2000 länsimetroselvityksen reitti 1A, joka on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi. Linja kulkisi lähes täysin maan alla, myös alittaessaan Laajalahden. Kilpailukykyisin vaihtoehto 2A on muuten identtinen, mutta metro pysähtyisi Keilalahden sijasta Keilaniemessä.
| Suunnittelunimet | Huomautukset | |
|---|---|---|
| Matinkylä | ● | Toisen vaiheen päätepysäkki |
| Niittykumpu | ○ | Asemavaraus |
| Niittymaa | ● | |
| Tapiola | ● | Ensimmäisen vaiheen päätepysäkki |
| Otaniemi | ● | |
| Keilalahti tai Keilaniemi | ● | |
|
|
Espoon ja Helsingin kunnanraja | |
| Koivusaari | ○ | Asemavaraus |
| Lauttasaari | ● | |
| Ruoholahti | ↓ | Nykyinen metro |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Valtaosa espoolaisista kannattaa länsimetroa Helsingin Sanomat.
