Axel Oxenstierna

Wikipedia

Axel Oxenstierna  kuuntele ääntämys^? (16. kesäkuuta 1582 – 28. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.

Axel Oxenstierna, joka kuului Ruotsin erääseen merkittävimpään ja vanhimpaan ylhäisaatelissukuun, oli 28-vuotias valtaneuvos Kustaa II Aadolfin noustessa 17-vuotiaana valtaistuimelle. Kustaa II Aadolf nimitti Oxenstiernan valtakunnankansleriksi, he olivat läheisiä ystäviä ja yhteistyökumppaneita ja tekivät yhdessä useita tärkeitä uudistuksia, jotka nostivat Ruotsin suurvallaksi. Oxenstierna oli luonteeltaan kuningasta tasapainottava, harkitseva ja jarruttava siinä missä kuningas oli kiihdyttävä. Oxenstierna korosti valtiopäivien merkitystä kuninkaanvallan ohessa. Siitä huolimatta hän oli monarkisti, joka kannatti vahvaa kuningasvaltaa.

Kustaa II Aadolfin vuonna 1632 kuoltua taistelussa, otti Oxenstierna kolmikymmenvuotisen sodan johdon itselleen. Muutenkin Oxenstierna oli kuningatar Kristiinan kauden alkupuolella käytännössä Ruotsin hallitsija. Vuonna 1634 Oxenstierna ajoi läpi hallitusmuotouudistuksen, joka määritteli käytännössä hänet itsensä holhoojahallitsijaksi Kristiinan alaikäisyyden ajalle ja modernisoi hallintoa.

Kolmikymmenvuotisen sodan osalta Oxenstierna kykeni selvittämään vaikeat ongelmat, joita olivat Ruotsin heikko taloudellinen tilanne, lisääntyneet vaikeudet säilyttää liittolaisuus saksalaisten protestanttien kanssa, Ranskan sekaantuminen sotaan ja ristiriidat oman sodanjohdon kanssa. Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha sinetöi Ruotsin suurvalta-aseman.

Kuningatar Kristiinan ja Oxenstiernan välit olivat alkaneet heiketä kuningattaren epäiltyä Oxenstiernan käyttävän hyväkseen hänen ikäänsä ja sukupuoltaan. Tultuaan täysi-ikäiseksi 1644 Kristiina aloitti Oxenstiernaa vastaan suunnatut valtansa lujittamispyrkimykset. Oxenstierna ei monarkistina voinut asettua Kristiinaa vastaan, eikä hänen valtansa enää noussut aiempiin mittoihin, vaikka avoin konflikti kuningattaren kanssa saatiinkin soviteltua.

Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Tällä hän tahtoi rohkaista poikaansa, joka edusti Ruotsia kolmikymmenvuotisen sodan päättäneissä rauhanneuvotteluissa ja epäili omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten ja diplomaattien seurassa. Jälkipolvi kuitenkin on kuullut lausahduksessa vanhan valtioviisaan pettyneen huokauksen.