Korjausmuunnin

Wikipedia

Korjausmuunnin (nykyiseltä nimeltään korjausympyrä) on läpinäkyvälle paperille painettu tykistön apuväline, jonka ansiosta tulenjohtaja voi ilmoittaa ammunnan tarvitsemat korjaukset ampuvalle tuliyksikölle korjauksina tietämättä, mistä suunnasta tuliyksikkö ampuu.

Ennen tykistölaskimia ja tietokoneita epäsuoraa tulta ampuvien tykkien ampuma-arvot (sivusuunta eli sivuluku ja korkeuskulma eli koro) määritettiin tuliasematasolla, joka on kovalle levylle kiinnitetty suuri millimetripahvi. Tuliasematasolle kiinnitettiin yleensä metallista valmistettu viivain, jossa oli piiruasteikko eli 6000 jako-osaan jaetun ympyrän osa ja etäisyysviivain. Tasolle merkittiin toiminta-alueen koordinaatisto, jolloin tulenjohtajan ilmoittaessa maalin koordinaatit tuliasemaan, siellä kyettiin määrittämään suunta ja etäisyys tuliasemasta maaliin. Kun tasolta määritettyihin suuntaan ja etäisyyteen lisättiin erikseen ampumatarvikkeista, säästä ja kalustosta johtuvat korjaukset, saatiin ampuma-arvot (sivu- ja koroluvut), jotka komennettiin tykeille. Näillä ampuma-arvoilla ammuttiin yleensä ensimmäinen kerta eli jokainen tuliyksikön (talvi- ja jatkosodassa yleisimmin patteri) tykki ampui yhden laukauksen.

Maalia tähystävä tulenjohtaja oli yleensä muualla kuin tykistön tuliaseman ja maalin välisellä suoralla, joten voidakseen määrittää tarvittavat korjaukset tuliyksikölle tulen saamiseksi maaliin tulenjohtajalla oli oltava menetelmä joko määrittää korjaukset ampumasuuntaan nähden tai tuliasemalla oli oltava menetelmä muuntaa tulenjohtajan korjauskomennot korjauksiksi ampumasuunnassa. Ennen tietokoneita molemmat menetelmät olivat hankalia ja Vilho Nenosen ensimmäinen merkittävä tykistöllinen keksintö eli tulenjohtokortti helpottikin merkittävästi tulenjohtajan tehtäviä, kun hyvää päässälaskutaitoa vaatineen venäläistä ns. sinimenetelmää saatiin yksinkertaistettua.

Tulenjohtokorttia huomattavasti merkittävämpi keksintö oli kuitenkin jatkosodan aikana keksitty korjausmuunnin, jonka avulla tulenjohtajan ei tarvinnut tehdä päässälaskuja, vaan hän pystyi antamaan korjauskomennot tuliasemalle suoraan omasta tähystyssuunnastaan katsoen eli esimerkiksi vasemmalle 20, jatka 100, joka tarkoittaa, että tulta tulee siirtää tulenjohtajasta katsoen vasemmalle 20 piirua ja tulenjohtajasta katsoen kauemmas 100 metriä. Korjausmuuntimen käyttö edellytti sitä, että tulenjohtaja tulikomentoa antaessaan ilmoitti tuliasemalle tähystyssuunnan ja etäisyyden maaliin. Näitä tietoja, tulenjohtajan korjauskomentoja sekä läpinäkyvälle paperille painettua korjausympyrää käyttäen tuliasema kykeni määrittämään uudet ampuma-arvot tykeille erittäin nopeasti. Korjausmuunnin mahdollisti myös sen, että ammutettuaan yhteen maaliin tulenjohtaja kykeni siirtämään tulta erittäin nopeasti näkökentässään toiseen maaliin antamalla riittävän isoja korjauksia.

Korjausmuuntimen keksijästä ei ole täyttä varmuutta ja se lienee kehitetty lähes saman aikaisesti sekä Suomessa että länsiliittoutuneiden keskuudessa toisistaan riippumattomasti. Merkittävää on, ettei tulenjohtajan työskentely ole merkittävästi muuttunut enää korjausmuuntimen keksimisen jälkeen tähän päivään mennessä. Tuliasemassa tykkien ja kranaatinheittimien ampuma-arvot määritetään nykyisin tykistölaskimella, joka nopeuttaa toimintaa merkittävästi, mutta tulenjohtaja antaa edelleen korjauksensa tuliyksikölle omasta tähystyssuunnastaan katsoen.