Kontupohja

Kontupohja (karj. Kondupohju, ven. Кондопога, Kondopoga) on kaupunki Äänisen länsirannalla Karjalan tasavallassa 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohja toimii piirinsä hallintokaupunkina.

Kontupohjasta on rautatieyhteys Karhumäelle ja Petroskoihin.

Sisällysluettelo

1 Asukasluvun kehitys
2 Elinkeinot
3 Nähtävyydet
4 Historia
5 Urheilu
6 Ystävyyskaupunki
7 Levottomuudet
8 Aiheesta muualla
9 Lähteet

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

37 200 (1996)
37 000 (2000)
34 400 (2005)

[muokkaa] Elinkeinot

Kaupungin suurin työnantaja on jo 1928 toimintansa aloittanut paperitehdas, nykyisin OAO Kondopoga. Se tuottaa sanomalehtipaperia, mitä käytetään myös Suomessa. Tehtaalla on viisi paperikonetta ja rahoitukseltaan se on omavarainen, pääasiassa työntekijöidensä ja johdon omistama. Tehdas on myös rahoittanut kaupunkiin ravintolan, Arbatiksi kutsutun kävelykadun, kulttuuritalon, jäähallin ja kalanviljelylaitoksen. Tehtaan entinen pääjohtaja Vitali Federmesser on nykyään Kontupohjan kaupunginjohtaja. Aikaisemmin tehdas vaikutti Kontupohjan apulaiskaupunginjohtajan valintaan.

Tehdasta on myöhemmin kunnostettu suomalaisvoimin. Lisäksi kaupungissa on valimo, kivenjalostamo, tiilitehdas ja rehutehdas. Kontupohja tuottaa noin 25 % Karjalan tasavallan teollisuustuotannosta.

[muokkaa] Nähtävyydet

Kontupohjan ortodoksinen kirkko

Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marille. Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. Kaupungissa on myös kotiseutumuseo.

[muokkaa] Historia

Kontupohjan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1563. Kontupohja ympäristöineen muodosti oman kunnan. Kunnassa oli 8249 asukasta (1905). Kontupohjan kunta lakkautettiin vuonna 1927 ja liitettiin Kontupohjan piiriin. Kontupohjan kauppalasta tuli piirin keskus.

Itä-Karjalaan muuttaneet suomalaiset ja amerikansuomalaiset rakensivat 1920- ja 1930-luvuilla Kontupohjasta kaupungin. Virallisesti Kontupohjasta tuli kaupunki vuonna 1938. Stalinin vainoissa (1935-1937) Kontupohjassa vangittiin 11 000 suomalaista. Jatkosodan aikana 1941-1944 Kontupohja oli Suomen miehittämä. Kaupunkiin muutti asukkaita 1950- ja 1960-luvuilla etenkin Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja muualta Neuvostoliitosta.

[muokkaa] Urheilu

Kontupohjassa hiihto on suosituin urheilulaji. Kontupohjasta ovat kotoisin hiihtäjät Olga Vodolazova (os. Rokko), Larisa Lazutina (os. Ptitsyna) ja Jevgenija Medvedeva-Arbuzova. Kontupohjaan valmistui Karjalan tasavallan ensimmäinen jäähalli vuonna 2001.

[muokkaa] Ystävyyskaupunki

Jämsänkoski (Suomi), vuodesta 1989

[muokkaa] Levottomuudet

Pääartikkeli Kontupohjan levottomuudet 2006

Keskiviikkoiltana 30. elokuuta 2006 azerin pitämässä Tšaika-ravintolassa Kontupohjan keskustassa tapahtui kapakkatappelu, minkä tuloksena kaksi kontupohjalaista sai surmansa. Venäläiset epäilivät kaukasialaisten puukottaneen heidät. Perjantaina väkijoukko hajotti ravintolan ikkunoita ja sytytti ravintolan palamaan vaatien kaukasialaisten karkottamista kaupungista. Ravintolaa pitävien azerien lisäksi kaupungissa on torikauppaa käyviä tšetseeneitä. Mielenosoitukset jatkuivat ja paikalle tuli laittoman siirtolaisuuden lopettamista kannattavan DPNI:n edustajia Moskovasta.

Paikalta otetuissa videoissa korostuu mielipiteenä se, että paikalliset pelkäävät siirtolaisia ja että myös työpaikkojen puolesta palvelualoilla pelätään.

Paikallinen miliisi ei kyennyt riittävän tehokkaasti hillitsemään kaikkia mielenosoittajia ja myös sisäasiainministeriön erikoisjoukko, OMON, käskettiin paikalle.

Paikalta otetuissa videoissa Karjalan tasavallan presidentti Sergei Katanandov toteaa, että he kyllä palauttavat järjestyksen, vaikka voimatoimia käyttäen, mutta yrittävät muin keinoin ensiksi. Suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan myös kaupunginjohtaja Vitali Federmesser on käynyt rauhoittelemassa mielenosoittajia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

http://kondopoga.onego.ru/
Moi gorod -kaupunkitietosanakirja [2] (venäjäksi)

[muokkaa] Lähteet

Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski. Jyväskylä 1997. ISBN 952-90-8324-6
Karjala Suomalainen matkaopas, Lehtipuu Markus. Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy, Keuruu 2001. ISBN 952-9715-13-7

Karjalan tasavallan kaupungit ja kaupunkityyppiset taajamat

Kaupungit

Aunus - Karhumäki - Kemi - Kontupohja - Kostamus - Lahdenpohja Petroskoi - Pitkäranta - Puutoinen - Sekee - Sorokka - Sortavala - Suojärvi
Kaupunkityyppiset taajamat