Rukajärvi
Wikipedia
Rukajärvi (karj. Rugarvi, ven. Ругозеро, Rugozero) on entinen kunta, nykyisin kylähallintoalue ja sen keskuskylä Muujärven piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rukajärven kylä
Rukajärven kylä sijaitsee Rukajärven itärannalla noin 30 km Ontajärvestä luoteeseen. Kylähallinnon alaisuuteen kuuluu myös Perttijärven kylä. Rukajärven kylässä oli 1900-luvun alussa noin 100 taloa ja 600 asukasta, joista lähes kaikki olivat karjalaisia. Nykyisin kylässä on noin 1 000 asukasta, joista vain 11 perhettä on karjalaisia. Rukajärven kylässä oli ennen neuvostovaltaa kaksi tšasounaa ja kirkko. Tšasounat otettiin siviilikäyttöön vuonna 1929 ja purettiin jatkosodan jälkeen. Kirkko puolestaan paloi vuonna 1957. Nykyisin kylästä noin kilometrin päässä on pieni kirkko. Rukajärven läheltä kulkee vuonna 2001 valmistunut rautatie, joka yhdistää Suojärvi-Jyskyjärvi radalla olevan Lietmajärven aseman Muurmannin radalla olevaan Karman asemaan.
[muokkaa] Rukajärven kunta
Rukajärven kunta (ven. Ругозерская волост, Rugozerskaja volost) sijaitsi Aunuksen Karjalan pohjoisrajalla Poventsan kihlakunnassa. Se käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Ontajärven välisen alueen. Naapurikuntia olivat pohjoisessa Jyskyjärvi ja Tunkua, etelässä Paatene sekä lännessä Repola ja Kiimasjärvi. Rukajärven kunnan kyliä olivat muun muassa Rukajärvi, Kuusiniemi, Ontajärvi, Perttijärvi, Ontrosenvaara ja Lietma. Kiimasjärven kunta oli muodostettu Rukajärven länsiosasta. Rukajärven kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Rukajärven piiriin.
Danilovat - Kiimasjärvi - Lintujärvi - Mäntyselkä - Paatene - Petrovo-Jamskaja - Porajärvi - Poventsa - Repola - Rimoila - Rukajärvi - Sunku
Petroskoin kihlakunta
Ahnus - Jalolahti - Latva - Munjärvi - Kentjärvi - Kontupohja - Petroskoi - Pyhäjärvi - Soutjärvi - Suoju - Suurlahti - Säämäjärvi - Tepenitsa - Tiutia - Tulvoja
Aunuksen kihlakunta
[muokkaa] Jatkosota
Rukajärvi oli suomalaisten miehittämä vuosina 1941–44. Rukajärven - Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja, varsinkin 1941 ja 1943-1944. Koko sodan ajan Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa. Alueella sijaitsee pohjoiseuroopan suurin yhtenäinen erämaa-alue, Pieningänsalo, jonka alueella kaukopartioiden oli helppo liikkua vihollisen huomaamatta. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti, toisin kuin muilla rintamalohkoilla. Suomalaisten asemia olivat mm. Sukellusveneen-, Peukaloniemen- ja Kotiniemen tukikohdat, sekä Pallon- että Piipun tukikohdat.Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella 1944.Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan 1943 ja -44. Kuuluisa majuri Majewski kaatui Peukaloniemen taisteluissa. Rukajärvelle lähetettiin 14. Divisioona, johon kuluivat mm. JR10(jalkaväkirykmentti 10), JR52 sekä JR31. Rukajärven alueen (14.Div.) komentaja oli eversti E. Raappana.
[muokkaa] Rukajärvi aiheista dokumentaatiota
Onni Palaste:"Raappanan miehet" Onni Palaste: "Rukajärven sissit" -dokumenttikirja Onni Palaste: "Korpisodan sankarit"
Olli Saarela: "Rukajärven tie" -realistinen sotaelokuva
Antti Tuuri: "Rukajärven tiellä,Rukajärven aika sekä Rukajärven linja."
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski. Jyväskylä 1997. ISBN 952-90-8324-6
- Karjala Suomalainen matkaopas, Lehtipuu Markus. Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy, Keuruu 2001. ISBN 952-9715-13-7
