Kaarle X Kustaa
Wikipedia
Kaarle X Kustaa (8. marraskuuta 1622 – 13. helmikuuta 1660) oli Ruotsin kuningas 1654–1660. Hänen isänsä oli Pfalzin kreivi ja hänen äitinsä Kustaa II Aadolfin sisko Katariina.
Kaarlen vanhemmat olivat paenneet Ruotsiin kolmikymmenvuotista sotaa pakoon, ja Kaarle syntyi Nyköpingin linnassa. Nuorukaisena Kaarle otti osaa sotaan ja sai opetusta Lennart Torstensonilta. Hän kunnostautui Breitenfeldin taistelussa vuonna 1642 ja Jankowin taistelussa vuonna 1645. Vuonna 1645 Kaarle palasi Ruotsiin aikeenaan kosia serkkuaan, kuningatar Kristiinaa. Tästä ei tosin tullut mitään, mutta Kaarle sai komennuksen takaisin Saksaan, jossa hän otti osaa Westfalenin rauhan toimeenpanoon. Vuonna 1649 aatelin vastustuksesta huolimatta Kristiina nimitti Kaarlen kruununperillisekseen. Kaarle vetäytyi Öölantiin siksi että Kristiina luopuisi kruunusta.
6. kesäkuuta 1654 Kristina luopui kruunustaan ja samana päivänä Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin kuningas. Hän meni samana vuonna naimisiin Holstein-Gottorpin Hedvig Eleonoran kanssa. He saivat yhden lapsen, josta sittemmin tuli Kaarle XI.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sota Puolaa vastaan
Vain vuosi kruunauksensa jälkeen Kaarle aloitti sodan Puolaa vastaan. Puolassa oleva Vaasa-suvun haara oli uhannut Ruotsia jo pitkään. Puola kärsi nyt kasakoiden kapinasta ja myöskin Venäjä oli hyökännyt Puolaan vuonna 1654.
Ensialkuun sota kävi hyvin ja Varsova vallattiin elokuussa 1655. Armeija jatkoi Krakovaan, joka vallattiin kaksi kuukautta myöhemmin. Kaarle löi Puolan kruununarmeijan Voinczin taistelussa 23. syyskuuta ja 27. lokakuuta se julisti Kaarlen Puolan kuninkaaksi. Oikea kuningas Juhana II pakeni Sleesiaan.
Kaarlen ajatus oli jakaa Puola sen vihollisten kesken, jolloin Ruotsi olisi ottanut itselleen Itämeren rannikon eli Itä-Preussin. Preussi tosin kuului Brandenburgin vaaliruhtinaalle Fredrik Vilhelmille, joka ei katsonut suopeasti Ruotsin aikeita, mutta Kaarle sai Brandenburgin pakotettua liittolaisekseen.
Puolan kansa nousi Kaarlea vastaan ja sotaonni kääntyi. Koko vuoden 1656 kevät kului Ruotsin armeijan liikkuessa ympäri Puolaa lyömässä kapinoita. Muitakin vihollisia Ruotsilla riitti. Kesäkuussa 1656 Venäjä hyökkäsi Ruotsin Liivinmaahan. Ruotsin entinen vihollinen Saksan keisari Ferdinand III alkoi myös varustaa maanpaossa olevaa Puolan kuningasta. Alankomaat eivät pitäneet Ruotsin aikeista vallata koko Itämeren rannikko ja selustassa odotti perivihollinen Tanska.
Vuoden 1657 alussa Ruotsin asema Puolassa oli erittäin tukala. Brandenburg vetäytyi pois Ruotsin kanssa tekemästään liitosta. Keisari solmi liiton Puolan kanssa toukokuussa 1657 ja kaiken lisäksi Tanska julisti sodan kesäkuussa.
[muokkaa] Sota Tanskaa vastaan
Kaarle X Kustaa teki nyt täyskäännöksen ja suuntasi armeijansa Tanskaa kohti. Puolaan hän jätti vain vähäisiä varuskuntia Preussiin. Vuoden 1657 syksyn aikana Kaarle valloitti Jyllantin ja tammi-helmikuussa Ruotsin armeija ylitti jään peittämät Pikku Beltin ja Iso Beltin. Armeijan ollessa vain parinkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta solmittiin rauha, jossa Skoone, Halland, Blekinge, Bornholm, Bohuslän ja Trondheimin lääni siirtyisivät Ruotsille.
Tämän jälkeen Kaarle olisi halunnut jatkaa sotaa Saksassa, tällä kertaa Itävaltaa ja Brandenburgia vastaan. Saksan sotaretkestä ei tosin tullut mitään. Armeijalle, joka melkein kokonaan koostui palkkasotureista, oli pakko löytää tekemistä.
[muokkaa] Toinen sota Tanskaa vastaan
Elokuussa 1658 Kaarle lähetti armeijansa jo toiseen kertaan Tanskaa vastaan. Tällä kertaa tavoitteena oli pyyhkiä Tanska kokonaan pois maailmankartalta. Sota ei käynytkään niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Lokakuussa 1658 Alankomainen laivasto saapui Tanskan avuksi. Kööpenhamina saatiin piiritettyä ja Ruotsin armeija teki epäonnistuneen rynnäkön kaupunkia kohtaan helmikuussa 1659. Samalla Itävalta, Puola ja Brandenburg tulivat Tanskan avuksi ja valloittivat Jyllannin. Ruotsin joukot lyötiin marraskuussa 1659, ja Kaarle ehdotti rauhaa Tanskalle ja Puolalle, vaikka vielä toivoikin, että sotaonni kääntyisi hänelle edulliseksi.
Kaarle kutsui koolle säädyt Göteborgiin tammikuussa 1660. Siellä hän sairastui äkillisesti ja kuoli 12. ja 13. helmikuuta välisenä yönä.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lappalainen, Jussi T., Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : 'räikkä, häikkä ja ruptuuri'. ISBN 951-20-0098-9
- Englund, Peter, Voittamaton. ISBN 951-0-25964-0
 |
Edeltäjä: Kristiina |
Ruotsin kuningas 1654–1660 |
Seuraaja: Kaarle XI |
