Hippiliike
Wikipedia
Hippiliike (englannin sanasta hippies) on 1960-luvulla voimakkaasti vaikuttanut nuorisokulttuuri ja protestiliike. Hippiliike, joka pyrki luomaan "vaihtoehtoisen yhteiskunnan", oli osa laajempaa 1960-luvun kulttuurista ja poliittista kuohuntaa.
Hippiliikkeen synnyinseutuna on usein pidetty San Franciscoa noin vuosina 1965 - 1966, joskin samantapaisia nuorisokulttuureja oli toki kehittymässä muuallakin, kuten rock-yhtyeistään tunnetuissa Lontoossa ja Los Angelesissa. Vuonna 1967 San Franciscon hippiyhteisö kohosi "rakkauden kesän" myötä kansainväliseen maineeseen, jolloin hippiliike levisi kaikkialle länsimaailmaan - väistämättömine kaupallisine lieveilmiöineen. Monien kommentaattoreiden mukaan San Franciscon hippiyhteisön lyhyt kukoistuskausi oli rakkauden kesän koittaessa jo takana päin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäntavat
Hippeihin yhdistettyjä arvoja olivat pasifismi, myötämielinen suhtautuminen vähemmistöihin, "vapaa rakkaus" (kapinointi vielä tuolloin vallinnutta tiukkaa seksuaalinormistoa vastaan) sekä keskiluokkaisen materialismin ja ura-ajattelun kyseenalaistaminen. Hippien elämäntapaan yhdistetään usein psykedeelinen rock-musiikki ja folk-musiikin protestilaulut, huumaus- ja nautintoaineiden käyttö (erityisesti tupakka, kannabis ja LSD) sekä kommuunityyppiset asumiskokeilut. Osa hipeistä kiinnostui itämaisista uskonnoista tai jopa magiasta, mikä valmisteli tilaa New Age -ilmiön nousulle. Toiset liikkeen edustajat suuntautuivat vasemmistolaiseen poliittiseen radikalismiin, joka sai ääritapauksissa ja turhautumisen myötä väkivaltaisia muotoja.
[muokkaa] Tunnusmerkit
Tyypillisiä ulkoisia tunnusmerkkejä hipeillä olivat pitkät hiukset, parta, erilaiset etnohenkiset vaatteet (varsinkin intialais-ja afrikkalaistyyppiset), kireät farkut (joissa on leveät tai suorat lahkeet), maihinnousutakit, batiikkivärjätyt vaatteet ja voimakkaat monimutkaiset väriyhdistelmät (ns. psykedeeliset värit), erilaiset huivit ja liinat, vakosametti/samettivaatteet, poncho ja pyöreät silmälasit. Toisinaan hippikulttuurissa ihannoitiin hyvin laihaa, lähes anorektista vartaloa, joka saattoi olla huumausaineiden käytön seuraus.
Eräs hippien elämäntavan merkittävä ulkoinen tunnus on niin sanottua kukkaisvoimaa (flower power) edustava pikkubussi, jolla saattoi liikkua hippien suosimien tapahtumien ja paikkojen välillä. Tällaisia olivat erilaiset festivaalit ja kommuunit. Monilla hipeillä ei ollut pysyvää asuntoa, vaan he asuivat teltoissa, kommuuneissa tai kukkaisautoissaan. Hippiliikettä lähellä olivat myös ns. chopper-tyyppisillä Harley Davidson -moottoripyörillä liikkuneet motoristit. Nykyisin Yhdysvalloissa jotkut keskiluokkaista elämää viettäneet entiset hipit tai nuoruudessaan hippiyttä ihailleet ovat eläkevuosinaan uudelleen alkaneet vaeltaa paikasta toiseen vailla pysyvää asuntoa. Joidenkin mielestä nämä "uushipit" ylellisine matkailuautoineen eivät ole aitoja hippejä.
[muokkaa] Huumausaineet
"Tajunnan laajentaminen" huumausaineiden avulla oli hippielämäntavan keskeisiä piirteitä. Hipit käyttivät varsinkin kannabista ja LSD:tä. Heroiinin ja amfetamiinin kaltaisia huumeita kohtaan hippien suhtautuminen oli ristiriitaisempaa, joskus torjuvaakin. Huumeisiin liittyvät ruumiintarkastukset ja pidätykset lukeutuivat monien hippien säännöllisiin elämänkokemuksiin. Kaikki hipit eivät kuitenkaan käyttäneet huumausaineita.
[muokkaa] Hiipuminen
Alkuperäisen hippiliikkeen katsotaan hiipuneen pois 1970-luvun kuluessa. 60-lukulainen protestiliike ja poliittinen aktivismi heikentyivät. Nuorisokulttuuriin tulivat toisenlaiset tyylit, muodit ja aatteet. Alkuperäinen hippisukupolvi aikuistui ja usein sitä myötä siirtyi jatkamaan vanhempiensa keskiluokkaista elämää, jota oli aiemmin vastustanut. Monet entiset hipit luopuivat, koska he eivät hyväksyneet skandaalien yleistymistä hippiliikkeessä tai monien hippien osallistumista väkivaltaisiksi kääntyneisiin mielenosoituksiin tai tapahtumiin.
Väkivaltainen huumekauppa ja joidenkin hippien ajautuminen heroiinin käyttäjiksi olivat tuottaneet suurta vahinkoa hippiyhteisöille. Hippien kommuunikokeilut johtivat joissakin harvinaisissa ääritapauksissa autoritaarisesti johdettujen kulttiyhteisöjen syntyyn, mistä Charles Manson "opetuslapsineen" oli paljon julkisuutta saanut esimerkki.
[muokkaa] Perintö
Käsite "hippi" on säilynyt käytössä. Sitä käytetään yhä melko yleisesti ihmisistä, jotka samaistetaan tai jotka samaistuvat ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, aatteidensa tai elämäntapansa puolesta 1960-luvun hippeihin. Alkuperäisen hippiliikkeen perintöä on nähtävissä mm. 1980-luvun rauhanliikkeessä sekä nykyajan vihreässä liikkeessä, eläinoikeusliikkeessä ja feminismissä. Osa hippien tavoittelemista uudistuksista on tavallaan toteutunut (esimerkiksi seksuaalinen vapautuminen) ja jotkin hippiliikkeeseen yhdistetyt ilmiöt, kuten rock-musiikki, ovat välillä esiintyneet myös sovinnaisen valtakulttuurin osina. Intian rantakaupunki Goa on eräs nykypäivän "uushippien" suurimmista keskittymistä. Myös monet aikoinaan huumerikoksista ja asepalveluksen välttelystä etsintäkuulutetut hipit piileskelevät Goassa.
