Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Wikipedia

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.

[muokkaa] Historia

Vanha ylioppilastalo

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Järjestön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928, muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun maahamme oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden (todellisen tai pelätyn) alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Uusi ylioppilastalo, silloin nimellä Osakuntatalo. Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 1947-1952 Kamppiin rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli nykyinen Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto toimi HYY:n kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe -ketju.

[muokkaa] Nykypäivä

Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on yli 32 000 jäsentä.

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan "keskustan ulkopuolelta" myymät alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa HYY Yhtymän kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset.

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina avoimilla ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaellen ”HYY:n hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYY:n puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan.” Ylioppilaskunnan puheenjohtaja on tällä hetkellä FM Walter Rydman, hallituksen puheenjohtaja VTM Maija Jäppinen ja pääsihteeri VTM Arto Aniluoto. Ylioppilaskunnan talousjohtajana ja HYY Yhtymän toimitusjohtajana toimii ekonomi, eMBA Linnea Meder.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosittain vuosijuhlaansa 26.11. sekä toista virallista juhlapäiväänsä Floran päivää vuosittain 13.5. Maamme-laulun ensiesittämisen kunniaksi vuonna 1848, jolloin ylioppilaat esittivät sen Suomessa ensimmäisinä Kumtähden kentällä, nykyisessä Kumpulassa. Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien noin 250 opiskelijärjestön vuosijuhlissa käytetään ns. akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toimininnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkki on jaettu kautta aikojen vain 25 kertaa ja sen ovat saaneet presidentit K. J. Ståhlberg, Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari sekä Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Muita merkinsaajia ovat olleet mm. presidentti Václav Havel, silloinen mielipidevanki ja myöhempi presidentti Nelson Mandela, akateemikko Georg Henrik von Wright, kanslerit Antti Tulenheimo, Edwin Linkomies, Mikko Juva, Nils Oker-Blom ja Risto Ihamuotila, valtioneuvos Johannes Virolainen, ministeri Ahti Karjalainen, taiteilijat Jean Sibelius, Väinö Linna, Alvar Aalto ja Tove Jansson, professori Matti Klinge sekä kauppaneuvos Tapio Kiiskinen.