Tove Jansson

Wikipedia

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914, Helsinki – 27. kesäkuuta 2001, Helsinki), oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari ja kuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumi-kirjojen luojana.

Sisällysluettelo

1 Elämänvaiheet
2 Teokset
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämänvaiheet

Jansson oli monipuolinen taiteilija: kirjailija, taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija. Hän on Suomen käännetyin kirjailija.^[1]

Tove Jansson syntyi 1914 Helsingissä taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson (Faffan) (1886–1958) ja äitinsä graafikko Signe Hammarsten-Jansson (Ham) (1882–1970). Myös hänen molemmista veljistään tuli taiteilijoita: Per Olov Janssonista valokuvaaja, Lars Janssonista kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä. Kun Tove lopetti muumisarjakuvien piirtämisen Lars jatkoi hänen työtään vielä vuosia.

Janssonin elämänkumppani oli taidegraafikko Tuulikki Pietilä, jonka kanssa hän vietti useat kesät Pellingissä sijaitsevassa Klovharun saaressa. He kirjoittivat yhdessä myös kirjan "Haru, eräs saari" jossa he kertoivat kesistään saaressa. Jansson ja Pietilä asuivat ja pitivät yllä galleriaa Helsingin Ullanlinnassa. Pietilän kuvaamista kaitafilmeistä on koottu useita tv-dokumentteja, joissa on käsitelty niin heidän kesiään Klovharunilla kuin heidän matkusteluaan ympäri maailmaa.

Omien Muumikirjojensa lisäksi Jansson myöskin kuvitti muita lastenkirjallisuuden klassikoita, kuten J. R. R. Tolkienin Lohikäärmevuori (jonka myöhempi, tunnetumpi suomennos on Hobitti eli sinne ja takaisin) ja Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa.

Tove Jansson sai työstään useita palkintoja. 1966 Jansson sai Hans Christian Andersenin palkinnon (kultamitali) työstään lastenkirjallisuuden hyväksi. Valtion kirjallisuuspalkinnon hän sai vuosina 1963, 1971 ja 1982. Jansson sai myös Suomen kulttuurirahaston palkinnon 1990 sekä Suomi-palkinnon 1993. Monien suomalaisten mielestä Jansson olisi elämäntyöstään ansainnut myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon, mutta Janssonille itselleen palkinnot eivät merkinneet suuria. Paljon tärkeämpänä hän piti läheistensä hyväksyntää ja arvostusta.

Tove Jansson kuoli vuonna 2001 vaikeaan syöpään 86-vuotiaana. Hän vietti koko edeltävän vuoden sairaalassa. Hänet on haudattu sukuhautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

[muokkaa] Teokset

Muumilaakso-kirjat

Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & co 1945, suom. Muumit ja suuri tuhotulva, WSOY 1991)
Kometjakten (Söderström & co 1946, suom. Muumipeikko ja pyrstötähti, WSOY 1955)
Trollkarlens hatt (Schildts 1948, suom. Taikurin hattu, WSOY 1956)
Muminpappans bravader (Schildts 1950, suom. Muumipapan muistelmat tai Muumipapan urotyöt, WSOY 1963)
Farlig Midsommar (Schildts 1954, suom. Vaarallinen juhannus, WSOY 1957)
Trollvinter (Schildts 1957, suom. Taikatalvi, WSOY 1958)
Det osynliga barnet och andra berättelser (Schildts 1962, suom. Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, WSOY 1962)
Pappan och havet (Schildts 1965, suom. Muumipappa ja meri, WSOY 1965)
Sent I november (Schildts 1970, suom. Muumilaakson marraskuu, WSOY 1970)

Muumilaakso-kuvakirjat

Hur gick det sen? (Schildts 1952, suom. Kuinkas sitten kävikään, WSOY 1953)
Vem ska trösta knyttet? (Schildts 1960, suom. Kuka lohduttaisi nyytiä?, WSOY 1961)
Den farliga resan (Schildts 1977, suom. Vaarallinen matka, WSOY 1977)
Skurken I Muminhuset (Schildts 1980, suom. Outo vieras muumitalossa, WSOY 1980)

Sarjakuvat

Mumintrollet 1 (Schildts 1957, suom. Muumipeikko 1, WSOY 1990)
Mumintrollet 2 (Schildts 1957, suom. Muumipeikko 2, WSOY 1990)
Mumintrollet 3 (Schildts 1958, suom. Muumipeikko 3, WSOY 1990)
Mumintrollet 4 (Schildts 1958, suom. Muumipeikko 4, WSOY 1990)
Mumintrollet 5 (Schildts 1960, suom. Muumipeikko 5, WSOY 1991)
Mumintrollet 6 (Schildts 1960, suom. Muumipeikko 6, WSOY 1991)
Mumintrollet 7 (Schildts 1962, suom. Muumipeikko 7, WSOY 1991)
Mumintrollet 8 (Schildts 1964, suom. Muumipeikko 8, WSOY 1991)
Mumintrollet 9 (Schildts 1965, suom. Muumipeikko 9, WSOY 1991)

Romaaneja, novelleja ja muistelmia

Vi (Schildts 1965)
Bildhuggarens dotter (Schildts 1968, suom. Kuvanveistäjän tytär, WSOY 1969)
Lyssnerskan (Schildts 1971, suom. Kuuntelija, WSOY 1972)
Sommarboken (Schildts 1972, suom. Kesäkirja, WSOY 1973)
Solstaden (Schildts 1974, suom. Aurinkokaupunki, WSOY 1975)
Dockskåpet och andra berättelser (Schildts 1978, Nukkekaappi ja muita kertomuksia, WSOY 1980)
Den ärliga bedragaren (Schildts 1982, Kunniallinen petkuttaja, WSOY 1983)
Stenåkern (Schildts 1984)
Resa med lätt bagage (Schildts 1988, Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, WSOY 1989)
Rent spel (Schildts 1989, Reilua peliä, WSOY 1990)
Brev från Klara och andra berättelser (Schildts 1991, Seuraleikki, WSOY 1991)
Anteckningar från en ö (Schildts 1996, Haru, eräs saari, WSOY 1996)
Meddelande (Schildts 1998, Viesti, WSOY 1998)