Väinö Linna
Wikipedia
Väinö Valtteri Linna (s. 20. joulukuuta 1920 Urjala – k. 21. huhtikuuta 1992 Tampere) oli suomalainen kirjailija, joka muistetaan teoksistaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Niissä hän on kuvannut vaikuttavalla ja myös historiallisesti realistisella tavalla Suomen lähimenneisyyttä Koskelan suvun vaiheiden kautta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus
Väinö Linnan vanhemmat Vihtori ja Maija Linna menivät naimisiin 1907. Joulukuun 20. päivänä 1920 Urjalassa syntyi Väinö Linna, joka oli heidän kymmenlapsisen perheensä seitsemäs lapsi. Isä oli Urjalan kunnan Honkolan kartanon torppari, joka muun työn ohella toimi myös teurastajana. Vihtori menehtyi kuumereumaan, kun Väinö oli vasta 7-vuotias, ja perheen ylläpito jäi kokonaan äidin harteille. Isä jätti jälkeensä niin paljon velkoja, että äiti joutui ns. muonamuijan pestiin kartanolle. Perheelle tarjottiin asuttavaksi mökki kartanon mailta. Linna aloitti koulunkäyntinsä 8-vuotiaana. Pienenä lukemaan oppinut Väinö sai käydä kaksi ensimmäistä luokkaa yhdessä vuodessa. Linna ei ollut erityisen innostunut oppilas, vaikka koulunkäynnistä suoriutuikin. Hän kävi kuusi luokkaa silloista kansakoulua, mutta halusi mennä töihin. Koska Urjalassa ei ollut tarjolla vakinaista työtä, hän muutti Tampereelle 18-vuotiaana vuonna 1938. Sieltä hän sai sukulaistensa avulla työpaikan Finlaysonin kehräämöstä. Hän aloitti jälleen lukemisharrastuksensa ja ahmi kaikki käsiin saamansa kirjat.
[muokkaa] Armeija ja sota
Talvisodan päätyttyä Linnan ikäluokka kutsuttiin tarkastukseen. Huhtikuun 4. päivänä 1940 Linna lähti armeijaan Riihimäen jalkaväkeen, josta hänet jo kahden viikon kuluttua siirrettiin aliupseerikouluun, ensin Launoisiin ja sitten Ryttylään. Linna korotettiin kahden kuukauden kuluttua alikersantiksi ja hänen tehtäväkseen tuli kouluttaa seuraavan vuoden alokkaat. Työ jatkui kesään 1941 asti, jolloin alkoi jatkosota.
Linna sijoitettiin eversti Pietari Autin komentaman Jalkaväkirykmentti 8:n konekiväärikomppaniaan, jossa hän osallistui etenemisvaiheen kamppailuihin ja asemasotaan Syvärillä. Linna koki sodan kauhut venäläisen bunkkerilinjan miehityksessä. Ryhmän kohdalle iski sulkutulen kranaatti. Tultuaan tajuihinsa Linna näki miehiä, jotka makasivat joko kuolleina tai tuskissaan verisohjon ja aivomassan peittämässä maassa. Ainoastaan Linna säilyi vahingoittumattomana.
Asemasotavaiheessa 1942 kesällä jäi sotamiehille paljon aikaa vartiovuorojen väliin. Silloin Linna päätti kokeilla ensimmäisen kerran kirjailijan kykyjään laatimalla kertomuksen rykmentin etenemisestä ja taisteluista rajalta Syvärille. Hän lähetti sen toiveikkaana WSOY:lle, mutta kustantaja palautti sotakuvauksen takaisin todeten, että teksti oli liian kehittymätöntä ja kömpelöä. Linna ei pahastunut vaan päinvastoin sisuuntui ja uhosi mielessään, että jonakin päivänä hänenkin naamansa vielä paistaisi kirjakauppojen ikkunoista. Kevättalvella 1943 kersantiksi ylennetty Linna siirrettiin koulutustehtäviin Miehikkälään. Siellä hän kohtasi lotta Kerttu Seurin, jonka kanssa meni naimisiin 1945. Linna kotiutettiin syksyllä 1944.
[muokkaa] Kirjailijakausi
Sodan jälkeen Linna ryhtyi kirjoittamaan. Kunnianhimoisena päämääränä oli kirjoittaa oma romaani. Hän itseopiskeli kaunokirjallisuutta, filosofiaa, psykologiaa ja kirjoittamisen tekniikkaa. Linna riimitteli myös runoja, joista hän kehitteli kokoelman ja lähetti kustantajalle. Runot palautettiin ja Linna totesi, ettei hänestä ollut runojen kirjoittajaksi. Esikoisteos Päämäärä valmistui 1946, mutta hän ei ollut siihen tyytyväinen, joten hän kirjoitti sen uudelleen. Se saatettiin matkaan suurieleisesti kustantajalle Runebergin päivänä. Päämäärä julkaistiin. Se arvosteltiin lupauksia herättäväksi, joskin vain kohtuulliseksi romaaniksi. Kirjan ilmestymisen huomattuaan tamperelainen kirjailijapiiri Mäkelän piiri pyysi Linnan mukaan toimintaansa. Joukosta muodostui hänelle tärkeä kirjallinen ystäväpiiri ja taustaryhmä. Vuoden 1947 aikana Linnoille syntyi myös esikoinen Sinikka.
Kalevi Jäntin apurahan turvin ilmestyi 1948 Linnan toinen romaani Musta rakkaus, joka oli jo kohtalainen myyntimenestys. Linna itse hämmästyi kirjan saamasta vastaanotosta. Hänet palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla ja nuorille kirjailijoille tarkoitetulla akatemia-apurahalla vuonna 1952. Kolmatta teosta tehdessään Linna ajautui Messias-kriisiin, eikä hän lopulta kyennyt irrottamaan ajatuksiaan kirjasta, vaan alkoi elää omassa maailmassaan. Hän sairastui psykoosiin ja päätti yhdessä kustantajan kanssa luopua pakkomielteeksi tulleesta Messias-romaanista.
Linnan mielessä oli jo kauan kypsynyt ajatus kirjoittaa sodasta. Tuntematon sotilas ilmestyi vuoden 1954 joulumarkkinoille. Teos laukaisi jatkosotaa ja suomalaisen sotilaan identiteettiä koskevan "kirjasodan". Kirjasodan synnyttämän julkisuuden ansiosta Tuntemattomasta tuli heti myyntimenestys, mutta suosio on jatkunut sen jälkeenkin suurena, mikä kertoo kirjan osuneen suomalaisten sydämiin.
Linna sai mahdollisuuden nyt jättäytyä vapaaksi kirjailijaksi. Hän ryhtyi toteuttamaan ajatustaan kirjoittaa lapsuuden ajan miljööstä. Se syveni pidemmälle menneisyyteen ja laajeni koko suomalaista yhteiskuntaa kuvaavaksi historialliseksi eepokseksi. Ensimmäinen osa romaanitrilogiasta Täällä Pohjantähden alla ilmestyi 1959. Samana vuonna syntyi myös Linnan toinen lapsi Petteri. Vuonna 1960 ilmestyi kansalaissotaa käsittelevä toinen osa. Trilogian päätösosa ilmestyi vuonna 1962. Linnan terveys kärsi vakavasti raskaasta työprosessista, ja hän päätti lopettaa kaunokirjallisen tuotantonsa. Hän otti osaa kuitenkin vielä pitkään yhteiskunnalliseen ja kirjalliseen keskusteluun. Linna kirjoitti esseitä, joiden valikoima Oheisia julkaistiin 1967. Toinen esseekokoelma Murroksia ilmestyi 1990.
Väinö Linna menetti kokonaan puhekykynsä aivoveritulpan vuoksi vuonna 1984. Huhtikuun 21. päivänä 1992 hän menehtyi keuhkosyöpään.
[muokkaa] Postuumit teokset
Väinö Linnan alkuperäinen käsikirjoitus Tuntemattomasta sotilaasta julkaistiin nimellä Sotaromaani vuonna 2000. Sotaromaani sisältää muutamia kohtia, jotka kustantaja poisti Tuntemattomasta sotilaasta.
Linna ei ollut tyytyväinen esikoisteokseensa Päämäärä, eikä siitä hänen pyynnöstään otettu uusintapainoksia hänen eläessään. Kirjan toinen painos ilmestyi vasta vuonna 2000.
[muokkaa] Huomionosoitukset
Linnan kuva oli 20 markan setelissä (käytössä 1993-2002). Tampereella Finlaysonin vanhalla teollisuusalueella on Väinö Linnan Aukio. Tampereen yliopiston Kalevantie 5:een 2006 valmistuneen yliopiston kirjaston ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan talo on saanut nimekseen Linna. Nimi viittaa yliopiston kunniatohtoriksi jo aiemmin vihittyyn Väinö Linnaan.
[muokkaa] Teokset
- Päämäärä, Porvoo 1947
- Musta rakkaus, Porvoo 1948
- Messias, 1949-1953, (Linnan ongelmien takia julkaisematon)
- Tuntematon sotilas, Porvoo 1954
- Täällä Pohjantähden alla, 1-3, Porvoo 1959,1960,1962
- Oheisia, Porvoo 1967
- Murroksia, Helsinki 1990
- Kootut teokset I-VI, Helsinki 2000
- Sotaromaani, Helsinki 2000
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Yrjö Varpio: Väinö Linnan elämä (WSOY, 2006) ISBN 9510324949
- Kirjoituksia Väinö Linnasta toim. Antti Arnkil, Olli Sinivaara (Teos, 2006) ISBN 9518510717
- Lindstedt, Risto, Väinö Linna: kansakunnan puhemies (2004)
- Jaakko Syrjä: Muistissa Väinö Linna 1 (WSOY, 2004) ISBN 951-0-29646-5
- Yrjö Varpio (toim.): Väinö Linna - Toisen tasavallan kirjailija (1980)
- N. B. Stormbom, Väinö Linna: Kirjailijan tie (1963)
