Fossiili
Wikipedia
Fossiili eli kivettymä (lat. fossus, kirjaimellisesti "kaivettu ylös") on kivettynyt joskus elossa ollut muinaisaikainen eläin tai kasvi. Fossiili voi olla myös orgaanisen eliön kiveen jättämä jälki (esim. jalanjälki) tai jäännös. Tunnetuimpia fossiileja ovat dinosaurusten jäänteet, kivettymät ja painanteet. Paleontologia on fossiileja tutkiva tiede.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Fossiilien synty
Fossiileja syntyy kivettyminä, jolloin jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eläimen tai kasvin hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen.
Fossiilit ovat harvinaisia, koska kuolleen organismin jäänteet hajoavat nopeasti luontoon. Fossiilin syntyminen tarvitsee usein mahdollisimman nopeasti jonkin maa-aineen peittämään kuollutta organismia, kuten esimerkiksi maa- tai liejuvyöryn. Muitakin fossilisoitumisen tyyppejä on, esimerkiksi organismin nopea kivettyminen. Kivettynyt puu on tunnetuin esimerkki tästä prosessista, jossa aikojen kuluessa orgaaninen puumateriaali on korvaantunut mineraaliaineksilla. Eroosio ja mannerlaattojen painautuminen toistensa alle hävittävät fossiilijäänteitä.
Kemiallisiksi fossiileiksi kutsutaan jäännöksiä menneestä elämästä, joita ei voida nähdä, mutta joita voidaan tutkia ja päätellä kemiallisten jäännösten perusteella.
[muokkaa] Iän arviointi
Fossiilien ikä voidaan arvioida esimerkiksi radiohiilimenetelmällä jos fossiili on iältään alle 50 000 vuotta. Miljoonia vuosia vanhat fossiilit ajoitetaan joko zirkonkiteiden avulla tai eri isotooppien tunnettuihin puoliintumisaikoihin perustuvien ajoitusmenetelmien avulla.
[muokkaa] Fossiilit ja evoluutio
Fossiilit ovat tärkeitä evoluution ja evoluutioteorian todisteita, joista ollaan voitu päätellä yli 100 000 kasvi- ja eläinlajin kuolleen sukupuuttoon. Fossiileja on listattu arviolta 250 miljoonaa kappaletta yli 250 000:sta eri lajista ja käytännössä nämä kaikki ovat sopineet evoluutioteorian ennusteisiin eliöiden kehittymisestä. Vanhemmista kerrostumista löytyy uudempien elämänmuotojen edeltäjien fossiileja, juuri kuten Darwin ennusti. Fossiiliaineiston perusteella eri ajoitusmenetelmiä hyödyntäen on rakennettu eliöiden sukupuita ja nämä on yleensä pystytty vahvistamaan ja tarkentamaan vertailevalla genetiikalla. Fossiiliaineistosta voimme löytää myös erilaisia kehityssarjoja välimuotofossiilien avulla mm. kaloista sammakkoeläimiksi tai dinosauruksista linnuiksi. Kuitenkaan aina sukupuun rakentaminen pelkästään fossiilien perusteella ei onnistu, koska fossiiliaineistossa on aukkoja, pääasiassa fossilisoitumisen harvinaisuuden takia, mutta myös muista syistä. Evoluutioteorian mukainen välimuotofossiili ei välttämättä ole suoraan uuden lajin esi-isä, vaan sillä on piirteitä aikaisemmasta ja uudesta lajista, esim. välimuoto Archaeopteryxillä on dinosaurusten ja lintujen piirteitä, mutta sitä ei pidetä nykyisten lintujen esi-isänä.
[muokkaa] Pseudofossiilit
Pseudo- eli näennäisfossiileiksi kutsutaan kuvioita tai kuvioista muodostuvia sarjoja, jotka ovat muodostaneet kivien pintaan ja joita on mahdollisesti vahingossa luultu oikeiksi fossiileiksi, mutta tarkemmissa tutkimuksissa ne on havaittu ennemminkin geologisesti kuin biologisesti muodostuneiksi kuvioiksi.
[muokkaa] Fossiilit Suomessa
Fossiileja voidaan löytää Suomesta lähinnä Ahvenanmaalta. Mannerjää hävitti Suomesta suurimman osan fossiilijäänteistä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Leakey, Richard (1995): Ihmiskunnan juuret. (Alkuteos: The Origin of Humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-20039-5.
[muokkaa] Linkkejä
- Suomen meteorikraattereiden fossiilit
- Gotlands Fossil (ruotsiksi)
