Don Rosa
Wikipedia
Keno Don Hugo Rosa (taiteilijanimeltään Don Rosa, syntynyt 29. kesäkuuta 1951, Louisville, Kentucky, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä. Rosa on tunnetuimpia Disneyn eläinmaailman piirtäjiä. Koulutukseltaan Rosa on rakennusinsinööri.
Rosa on tunnettu yksityiskohtaisesti piirretyistä tarinoistaan ja tarkoista historiallisista viittauksistaan. Hänen historiaan ja mytologiaan kytkeytyviin töihinsä lukeutuu myös Kalevala-aiheinen Aku Ankka -sarjakuva Sammon salaisuus (engl. The Quest for Kalevala), jossa Roope Ankka etsii Sampoa, Kalevalassa esiintynyttä taikaesinettä. Rosan ensimmäinen Aku Ankka -sarjakuvatarina oli Auringon poika (Son of the Sun) vuodelta 1987 ja ensimmäinen Suomessa julkaistu tarina oli Aku Ankka -lehdessä vuonna 1990 julkaistu Jos metsään haluat mennä nyt... (Mythological Menagerie).
Rosa tunnetaan myös Carl Barksin ihailijana ja hänen elämäntyönsä jatkajana. Barks tosin itse sanoi, ettei Rosan piirrostyyli sopinut Aku Ankka -sarjakuviin. Rosa on tehnyt useita jatko-osia Barksin tarinoihin ja luonut 12-osaisen Roope Ankan elämä ja teot -sarjan, joka kertoo Roope Ankan elämän vaiheista Barksin luomien tietojen perusteella. Sarjaa pidetään Rosan tärkeimpänä teoksena ja hänet palkittiinkin siitä Eisner-palkinnolla.
Ennen Aku Ankka -sarjakuvia Rosa piirsi collegensa lehteen, The Kentucky Kerneliin, The Pertwillaby Papers -nimistä seikkailusarjakuvaa, joka sai jatkoa paikallisessa sanomalehdessä julkaistusta The Adventures of Captain Kentucky -sarjakuvasta. Monet Disneyn eläinmaailmaan sijoittuvat tarinat ovat olleet uusintoja Rosan vanhoista tarinoista, ja norjalainen kustantamo Gazette Bok julkaisi näistä sarjakuvista The Don Rosa Archives -kokoelman, jota on ollut saatavilla englanninkielisenä myös Suomessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämänvaiheet
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Rosan isä Hugo Rosa syntyi Maniagon kylässä lähellä Venetsiaa, mutta muutti vuonna 1915 siirtolaisisänsä Gioachino Rosan mukana Yhdysvaltoihin, jossa Hugo Rosa myös tapasi Rosan äidin, Chilistina Titianon. Yhdysvalloissa Gioachino Rosa perusti rakennusyhtiö Keno Rosa Companyn lempinimensä ’Keno’ mukaan, joka syntyi, kun hänen yhdysvaltalaiset ystävänsä eivät osanneet lausua hänen nimeään. Myöhemmin rakennusyhtiö periytyi Rosan Hugo-isälle.
Rosa syntyi 29. kesäkuuta vuonna 1951. Hän sai ensimmäisen nimensä isoisänsä lempinimestä ja kolmannen nimensä isältänsä. Italialaisista sukujuuristaan huolimatta Rosalle ei koskaan opetettu italiaa. Rosan kerrotaan aloittaneen piirtämisen jo hyvin varhaisessa iässä, jolloin hänen vanhempansa täyttivät piirrosten puhekuplat. Rosa ei omien sanojensa mukaan koskaan varsinaisesti nauttinut piirtämisestä, vaan pikemminkin tarinoiden tekemisestä. Niinpä hänen piirroshahmonsa olivatkin aina pitkälle nuoruuteen asti pelkkiä pikku-ukkoja nimeltä Holey ja Joe. Hahmot pysyivät pitkään samanlaisina, sillä niiden tehtävänä oli vain viedä itse tarinaa eteenpäin.
Rosan perheeseen kuului vanhempien lisäksi Rosaa yksitoista vuotta vanhempi isosisko, Diana Rosa, jolta Rosa peri sarjakuvainnostuksensa. Isosiskolla oli suuri kokoelma sarjakuvalehtiä, joista suuri osa oli Dell-kustantamon Disney-lehtiä. Rosa luki nämä sarjakuvat ja sai näin lukea Carl Barksin tarinoita vuodesta 1949 eteenpäin. Hänestä tuli Barksin ihailija, vaikkei hän tuolloin vielä tuntenutkaan tämän nimeä. Myöhemmin Rosa peri isosiskonsa sarjakuvat, mutta heitti ne hieman yli kymmenvuotiaana oman sarjakuvakokoelmansa mukana pois kahta suosikkiansa lukuun ottamatta. Jälkeenpäin hän hankki tuhansia sarjakuvalehtiä käsittäneeseen kokoelmaansa kaikki hävittämänsä lehdet takaisin, mutta aivan viime vuosina hän on myynyt osan kokoelmastaan tuttavansa kautta pois.
[muokkaa] Ensimmäiset sarjakuvat
Rosa kävi nuoruudessaan muutamia collegen taidehistorian luentoja lukuun ottamatta ainoastaan poikakouluja. Jopa koulutunteina hän piirteli satiirisarjakuvia opetettavista asioista, mutta yhdessäkään koulussa hän ei ottanut taidekursseja. Rosan ollessa collegessa hän piirsi myös pilapiirroksia koulunsa lehteen, Kentucky Kerneliin. Lehti halusi kuitenkin julkaista poliittista satiirisarjakuvaa, minkä vuoksi Rosa tekikin yhden lukukauden ajan päivittäin ilmestynyttä sarjakuvaa nimeltä The Pertwillaby Papers. Myöhemmin sarjan hahmot siirtyivät aarteenmetsästystarinaan nimeltä Lost in (an Alternative Section of) the Andes, jonka juonen pohjalta syntyi myöhemmin myös Rosan ensimmäinen Disney-tarina, Auringon poika (Son of the Sun).
Valmistuttuaan collegesta vuonna 1973 Rosa meni töihin lattioiden laatoittajaksi isoisänsä perustamaan rakennusyhtiöön, jonka Rosan isä oli perinyt ja joka Rosan itse oli tarkoitus periä. Vapaa-aikanaan hän jatkoi The Pertwillaby Papers -sarjakuvansa piirtämistä The Rocket's Blast Comicollector -fanzinelle, jolle hän piirsi kaiken kaikkiaan kolme tarinaa.
Vuonna 1979 Rosa alkoi tehdä paikalliselle sanomalehdelle lauantaisin ilmestynyttä sunnuntaisarjakuvan kokoista The Adventures of Captain Kentucky -sarjakuvaa, joka kertoi supersankari Captain Kentuckyn seikkailuista. Koska Rosa ei ikinä erityisemmin pitänyt supersankarisarjakuvista, hän teki sarjasta supersankarisarjakuville irvailevan parodian. Piirrettyään sarjakuvaa kolmen vuoden ajan ja saatuaan 150 episodia piirretyksi, hän lopetti sen tekemisen vähäisen palkan vuoksi. Niinpä hän pakkasi piirustusvälineensä pois, eikä piirtänyt sarjakuvia ollenkaan ennen vuotta 1986.
Vuonna 1980 Rosa meni naimisiin erityisopettaja Ann Paynen kanssa trooppisella saarella.
[muokkaa] Ensimmäiset Disney-sarjakuvat
1980-luvun puolivälissä Disneyn sarjakuvia julkaissut Western Publishing päätti luopua lisenssistään julkaista Disneyn hahmoja sisältäviä sarjakuvia. Disneyn sarjakuvat eivät olleet Yhdysvalloissa enää suosiossa, joten Disney päätti, ettei sarjakuvien massatuotanto ollut kannattavaa ja vuokrasi lisenssin halvalla kolmen tai neljän arizonalaisen Disney-fanin Gladstone-kustantamolle. Eräänä päivänä vuonna 1986 Rosa näki pienessä sarjakuvaliikkeessä Gladstonen julkaiseman sarjakuvalehden. Rosa innostui tästä heti ja soitti Byron Ericksonille, Gladstonen silloiselle päätoimittajalle, ja ilmoitti, että hänen kohtalonsa oli kirjoittaa ja piirtää Roope Ankka -seikkailu. Jo seuraavana päivänä Rosa alkoi tehdä ensimmäistä Disney-tarinaansa, Auringon poikaa (Son of the Sun). Rosa oli käyttänyt samaa juonta jo vuonna 1973 ilmestyneessä The Pertwillaby Papers -sarjakuvassaan. Hänellä ei ollut aikomustakaan tehdä Gladstonelle lisää sarjakuvia, mutta kun seikkailu sai Uncle Scrooge -lehdessä ilmestymisensä jälkeen paljon positiivista palautetta ja nimettiin jopa Harvey Awardin ehdokkaaksi parhaasta tarinasta, hän myi isoisänsä perustaman rakennusyhtiön ja ryhtyi täysipäiväiseksi sarjakuvataiteilijaksi.
Gladstonelle työskentelemisen ohessa Rosa teki Disney-sarjakuvia myös alankomaalaiselle Oberonille. Oberonin budjetti oli kuitenkin liian pieni, jotta Rosa olisi voinut tehdä sille tarinoita koko ajan. Niinpä hän työskentelikin Oberonille vain Gladstonelle tehtyjen töiden välissä, ja silloinkin hän yleensä sai piirrettäväkseen valmiin käsikirjoituksen. Rosa ehti Oberonilla työskennellessään piirtää Gary Leachin, Ruud Straatmanin, Evert Geradtsin ja Buitinkin käsikirjoittamia tarinoita, ja nämä tarinat ovat Rosan tuotannon ainoat, joita hän ei ole käsikirjoittanut itse lukuun ottamatta tarinaa Ankkalinnan pillipiipari (The Pied Piper of Duckburg), jonka kolme ensimmäistä sivua ovat Carl Barksin käsikirjoittamia.
Vuonna 1989 Rosa lopetti Gladstonelle työskentelyn, sillä Disney ei antanut sen enää palauttaa taiteilijoille heidän tarinoidensa alkuperäisiä piirroksia, eikä Rosa voinut omasta puolestaan hyväksyä tällaista käytöstä, varsinkaan kun hän sai osan elannostaan myymällä niitä. Hän sai kuitenkin pian paljon korkeampipalkkaista työtä yhdysvaltalaiselta DuckTales (Ankronikka) -lehdeltä, jossa julkaistiinkin yksi hänen tarinansa, Back in a Time for a Dime!. Rosa ei kuitenkaan pitänyt siitä, että joku lehden toimittajista muokkasi hänen käsikirjoituksiansa poistaen muun muassa vitsejä, ja lisäksi hänellä oli usein vaikeuksia saada palkkaansa. Niinpä hän erosikin toimestaan.
DuckTalesin jälkeen Rosa siirtyi töihin Disney Televisionille käsikirjoittamaan Pilipalipilotit (TaleSpin) -nimistä piirrossarjaa. Disney Television oli jo vuotta aikaisemmin tarjonnut Rosalle töitä Ankronikan käsikirjoittajana. Rosa kuitenkin lopetti työt kolmen käsikirjoitetun jakson jälkeen, koska hän ei aina voinut olla varma saisiko hän palkkaa vai ei, ja koska televisiokäsikirjoittajana hän ei saanut olla yksin vastuussa tekemisistään.
[muokkaa] 1990-luvulta nykypäivään
Rosa sai tietää, että Egmont-kustantamo oli julkaissut Euroopassa uusintapainoksia hänen tarinoistaan ja halusi niitä vielä lisää. Myös Oberon oli kiinnostunut hänen tarinoistaan, mutta Rosa valitsi kustantajakseen Egmontin, koska sillä oli suurempi budjetti ja näin ollen varaa maksaa kunnon palkkaa. Egmont oli sitä paitsi ilmoittanut eurooppalaisten lukijoiden kaipailevan jatko-osia vanhoihin Barks-tarinoihin. Samoihin aikoihin Disney otti Gladstonelta oikeuden sarjakuvien kustantamiseen ja se halusi myös Rosan sarjakuvia. Disney ei kuitenkaan suostunut antamaan hänelle alkeellisimpiakaan freelancerin oikeuksia, minkä vuoksi Rosa päätti jäädä Egmontille. Hän teki kuitenkin Disneylle yhden tarinan, Ahneen palkan (The Money Pit), jolla hän halusi kertoa voivansa työskennellä heille, jos he muuttaisivat sopimusta. Vielä nykyäänkin Rosa tekee sarjakuviaan pääasiassa Egmontille, vaikka hän virallisesti onkin freelancer. Hän on tehnyt myös tarinat Kolikko karussa (The Coin), Hakkaa päälle! (Attaaaaack!) ja Culebran liikenero (The Sharpie of the Culebra Cut) ranskalaiselle Picsou-lehdelle lähinnä siksi, ettei Egmont ollut suostunut kustantamaan niitä. Rosa on tehnyt myös lukuisia yhden sivun kuvia samaiselle lehdelle, koska hän saa niistä työmäärään nähden paremman palkkion kuin sarjakuvista.
Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäistä kertaa Rosan tarina, Jos metsään haluat mennä nyt... (Mythological Menagerie) Suomen Aku Ankassa ja vastaavissa skandinavialaisissa julkaisuissa. Vuonna 1991 hän vieraili Skandinaviassa ja huomasi olevansa erittäin suosittu jo silloin.
Vuosina 1991, 1992 ja 1993 Rosa teki suurimman ja arvostetuimman työnsä, 12-osaisen Roope Ankan elämä ja teot -sarjan, joka kertoo Roope Ankan elämäntarinan kymmenenvuotiaasta pojasta vuoden 1947 joulupäivään. 1995 Rosa sai teoksesta parhaan sarjakuvamuotoisen tarinan Eisner-palkinnon. Vuonna 1997 hänet palkittiin parhaana huumorisarjakuvien piirtäjä-käsikirjoittajana.
Vuonna 1995 Rosa oli Suomessa ja Skandinaviassa jo niin suosittu, että hän alkoi saada nimensä jokaisen lehden kanteen, jossa julkaistiin jokin hänen tarinansa. Aikaisemmin vain Barksin tarinoita oli mainostettu samalla tavalla. Vuoden 1995 lopulla julkaistiin myös maailman ensimmäinen ainoastaan Rosan tarinoita sisältävä kovakantinen sarjakuvakokoelma, Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita. Rosa tuli juhlistamaan kirjan julkaisua Suomeen, ja jakoi sen julkistuksen yhteydessä tuhansia nimikirjoituksia ja omistuspiirroksia.
Vuonna 1999 julkaistiin Rosan kenties tunnetuin teos Suomessa, Kalevalan sammon etsimisestä kertova Sammon salaisuus, kokoelmassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Rosa kävi tälläkin kertaa juhlistamassa kirjansa julkaisua Suomessa. Vuonna 2001 julkaisi Suomen Posti kaksi postimerkkiä, joissa oli otteita Sammon salaisuudesta. Vuonna 2000 julkaistiin vuodelle 2001 myös ensimmäinen Don Rosa -vuosikalenteri, jollainen julkaistiin myöhemmin myös vuosille 2003 ja 2005.
Maaliskuussa 2001 Rosa kävi Norjassa juhlistamassa hänen aikaisemmista sarjakuvistaan – The Pertwillaby Papersistä ja The Adventures of Captain Kentuckysta – tehtyjä kokoelmia. Kokoelmia tuotiin useita kappaleita myös Suomeen. Saman vuoden kesäkuussa Rosa täytti 50 vuotta, mitä Suomen Aku Ankka -lehti juhlisti muun muassa haastattelulla ja Rosalle omistetulla sarjakuvalla.
Heinäkuussa 2002 Rosa kieltäytyi lähettämästä materiaalia kustantajalleen Egmontille, koska hänen mukaansa Egmont käytti hänen työtään epäeettisesti hyväksi. Rosan mukaan Egmont oli julkaissut hänen tarinoitaan kirjoissa ja albumeissa kysymättä lupaa ja maksamatta minkäänlaista korvausta. Lakko koski myös suomalaista Aku Ankka -lehteä, joka saa materiaalinsa Egmontilta. Rosa kuitenkin painotti, etteivät hänen välinsä Aku Ankan toimitukseen olleet tulehtuneet. Joulukuussa 2002 Rosa ilmoitti päässeensä yhteisymmärrykseen Egmontin kanssa, ja lakko päättyi.
Tällä hetkellä Rosa ei tee sarjakuvia, eikä ole tietoa aikooko hän tehdä niitä tulevaisuudessakaan. [1]
[muokkaa] Ominaispiirteitä
[muokkaa] Piirrostyyli
Rosa on tunnettu erityisen tarkasta piirrostyylistään, mikä on harvinaista Disney-sarjakuvissa. Sen lisäksi, että viivat ovat suoria ja jäykkiä, Rosa piirtää taustoille hyvin paljon yksityiskohtia, joissa on pieniä vitsejä, ja jotka voivat jopa sisältää oman pienen tarinan.
Toisaalta piirrostyyli on eräs Rosan suosion syistä, mutta monet myös kritisoivat sitä, koska se on jäykkä, mikä ei ole elävyydestä tunnetuille Disneyn sarjakuville ominaista. Lukuisat yksityiskohdat lisäävät joidenkin mielestä sarjakuvan mielenkiintoisuutta, mutta toisaalta ne tekevät lukemisen raskaammaksi.
Rosan mukaan hänen omintakeinen piirrostyylinsä johtuu siitä, ettei hän ole koskaan opiskellut piirtämistä, vaan valmistui insinööriksi. Tämän vuoksi hän piirtää jopa Roope Ankan rahasäiliön jokaisen kolikon mallineilla. Piirrosten yksityiskohtaisuus johtuu osittain myös siitä, että Rosa on lukenut paljon esimerkiksi Alex Raymondin Flash Gordonia, MAD-lehden Harvey Kurzmanin ja Will Elderin sekä Will Eisnerin sarjakuvia. Näistä sarjakuvista Rosa sai vaikutteita omaan tyyliinsä.
[muokkaa] Intertekstuaalisuus
Rosa varttui lukien Carl Barksin tarinoita, ja hänestä tulikin tämän suuri ihailija. Niinpä Rosa ottikin erityisesti ensimmäisissä Disney-sarjakuvissaan mallia Barksin piirroksista, ja hän on tehnyt useita jatko-osia Barksin tarinoille. Näistä huomattavin on Roope Ankan elämänvaiheista kertova Roope Ankan elämä ja teot -kokoelma, joka pohjautuu Barksin Roope Ankan nuoruudesta kertoviin tietoihin ja tarinoihin, joiden kanssa Rosa on pyrkinyt välttämään ristiriitaisuuksia. Barksin antamiin tietoihin ja Aku Ankan sukupuun luonnostelmaan perustuu myös Rosan versio sukupuusta, joka on kaikkein tunnetuin. Rosaa on kuitenkin myös moitittu hänen jatko-osistaan, sillä eräässä tarinassa esimerkiksi Aku Ankka sai supersankarin voimat, taas! Tarina oli suunniteltu alun perin jatko-osaksi Barksin legendaariselle Vahva Jussi -sarjakuvalle ja tästä syystä Rosa olikin tunkenut tarinan täyteen viittauksia tähän tarinaan. Useiden maiden kääntäjät kuitenkin poistivat nuo viittaukset ja Rosa saikin moitteita idean varastamisesta.
Rosa sijoittaa lähes jokaiseen tarinaansa paljon historiallisia viittauksia. Jotkut tarinat perustuvat kokonaan historiallisiin tositapahtumiin, mutta Rosa piilottaa myös suuren määrän tarinan kulkuun ollenkaan vaikuttamattomia tiedonjyväsiä ainoastaan omaksi huvikseen. Pitkien seikkailutarinoiden taustatyö pidentää sarjakuvien valmistumisaikaa huomattavasti, mutta Rosan mielestä historiallisten viittauksien etsiminen tekee työstä paljon hauskempaa. Myös tieteelliset seikat on usein otettu huomioon, vaikka hahmot seikkailevatkin sarjakuvamaailmassa.
Historiallisten viittauksien lisäksi Rosan tarinat sisältävät paljon viittauksia esimerkiksi tunnettuihin elokuviin. Monet repliikit, tai jopa kokonaiset kohtaukset, ovat suoria lainauksia elokuvista. Rosan mukaan suurinta osaa näistä ei edes huomata, mutta kuten historiallisetkin viittaukset, ne tekevät tarinoiden tekemisestä hauskempaa. Esimerkkinä pienestä, milteipä huomaamattomasta, elokuvaviittauksesta toimii tarinassa El Doradon viimeinen valtias nähty Roopen vuokraama kuorma-auto, joka on peräisin ranskalaisesta seikkailuelokuvasta Pelon palkka vuodelta 1953. Toisinaan Rosan tarinoissa hahmojen lausahdukset ovat peräisin elokuvista, esimerkiksi Ankantaan miljardöörissä Roope tiuskaisee eräälle skotille: "Vietävän maajussi!" ("Bloody peasant!")—kyseinen repliikki on itse asiassa peräisin Monty Pythonin hullusta maailmasta. Rosan tarinoissa myös esiintyy elokuvahahmoja, kuten Kolmen caballeron paluun "Kultahattu"-konna, joka on peräisin klassikkoelokuvasta Sierra Madren aarre.
Yksi esimerkki huomaamattomasta viittauksesta historiaan esiintyy tarinassa Temppeliherrojen kätketty kruunu. Tarinan hahmo, Temppeliherrojen suurmestari Molay, on lainattu historiasta, sillä temppeliherrojen viimeinen johtaja tosiaan oli Jacques de Molay.
[muokkaa] D.U.C.K.-omistukset
D.U.C.K. on akronyymi, jonka Rosa on piilottanut lähes jokaiseen piirtämäänsä Disney-tarinaan ja yhden sivun kuvaan aina ensimmäisestä tarinasta lähtien. Se on omistus Carl Barksille ja tarkoittaa Dedicated to Unca Carl from Keno eli omistettu Carl-sedälle Kenolta.
Aluksi Rosa kirjoitti omistuksen ruudun alakulmaan, mutta toimittajat pitivät sitä signeerauksena, minkä vuoksi se jouduttiin poistamaan. Niinpä Rosa alkoi huolellisesti piilottaa omistukset kuviin, jotteivät julkaisijat löytäisi niitä. Myöhemmin Rosa kertoi omistuksestaan toimittajille, eivätkä he enää poistaneet sitä.
Kahdessa ensimmäisessä Rosan Disney-tarinassa omistus sijaitsee viimeisessä ruudussa, mutta siitä lähtien Rosa on piilottanut omistuksen tarinan aloitusruutuun, paitsi tarinoissa Onnesta turtana (Oolated Luck), jossa se on viidennessä ruudussa, ja Tyylittä taaplaten (Metaphorically spanking), jossa se sijaitsee tarinan kolmannessa ruudussa. Silloin tällöin Rosa itse unohtaa piilottaa omistuksen, tai se katoaa väritysvaiheessa.
[muokkaa] Piilotetut Mikki Hiiret
Rosa on sanonut pitävänsä Mikki Hiirtä mielenkiinnottomana hahmona, eikä hän siksi aio koskaan piirtää Mikki Hiiri -tarinaa. Rosan tapana onkin pilailla hahmon kustannuksella sijoittamalla Mikkiä muistuttava objekti tai kuvio tarinan taustalle, usein nöyryyttäviin paikkoihin. Joskus toimittajat poistavat nämä hahmot julkaisuvaiheessa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sarjakuvasensuuri on tiukka.
[muokkaa] Tuotanto
Katso myös Luettelo Don Rosan Disney-sarjakuvista
Don Rosan nykyiseen sarjakuvatuotantoon kuuluvat muun muassa 127 Pertwillaby Papers -episodia, 150 Captain Kentucky -episodia, vajaat sata yhteensä noin 1–500 sivua kattavaa Disney-tarinaa, sekä lukuisat kansi- ja pin-up-piirrokset. Hänen tuotantoaan on julkaistu ainakin 23 maassa: Alankomaissa, Brasiliassa, Egyptissä, Espanjassa, Indonesiassa, Islannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Kiinassa, Kolumbiassa, Kreikassa, Latviassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Tšekissä, Virossa ja Yhdysvalloissa.
2000-luvulla sivumäärä on laskenut reilusti 1990-luvulta, jolloin Rosa piirsi sivumäärällisesti eniten. Tarinoiden sivumäärien keskiarvo on noussut 1980-luvun noin kymmenen sivun tarinoista nykyisiin keskimäärältään jopa yli 20 sivun tarinoihin.
Yleensä Disney-piirtäjät käyttävät sivua kohti noin 8 ruutua, mutta Rosalla on tapana käyttää jopa 10–12 ruutua. Tämä johtuu siitä, että Rosan on yleensä lupa käyttää tarinoihinsa vain noin 25–30 sivua, mutta hänen suunnitelmansa ovat yleensä huomattavasti pidempiä. Niinpä hänen täytyy mahduttaa yhdelle sivulle mahdollisimman paljon.
Rosa on harvoja Disney-piirtäjiä, jotka sekä käsikirjoittavat että piirtävät tarinansa. Hän on kuitenkin aikaisemmin tehnyt yhteen Ankronikka-tarinaan pelkän käsikirjoituksen, sekä Oberonille työskennellessään piirtänyt muutamia muiden käsikirjoittajien tarinoita.
[muokkaa] Suomessa julkaistua tuotantoa
Katso myös Luettelo Don Rosan Suomessa julkaistusta Disney-tuotannosta
Aku Ankassa on julkaistu Rosan tuotantoa vuosittain vuoden 1990 ensimmäisestä numerosta lähtien, jossa ilmestyi tarina Jos metsään haluat mennä nyt... (Mythological Menagerie). Sittemmin lehdessä on ilmestynyt noin 70 Rosan tarinaa sekä lukuisia kansi- ja keräilykuvia. Myös Roope-sedässä on julkaistu Rosan piirtämä juliste, kansikuva ja keräilykuva, sekä liitteenä tarina Takaisin Xanaduun (Return to Xanadu).
Sanoma Magazines Finland (entinen Helsinki Media) on julkaissut vuodesta 1995 lähtien joka toinen vuosi Rosan tarinoita sisältävän kokoelman. Tähän mennessä ovat ilmestyneet kokoelmat Kadonneen kirjaston vartijat (1995), Roope Ankan elämä ja teot (1997), Sammon salaisuus (1999), Temppeliherrojen kätketty kruunu (2001), Kymmenen avataran aarre (2003), sekä Musta Ritari (2005). Rosan sarjoja on julkaistu myös useissa muissa kokoelmissa, jotka sisältävät useiden eri piirtäjien tarinoita.
Vuonna 2001 kahdessa Suomen Postin julkaiseman Aku Ankka -lehden 50-vuotisjuhlaa juhlistaneen postimerkkiarkin postimerkissä oli otteita Rosan tarinasta Sammon salaisuus. Suomessa on julkaistu myös kolme Rosan pin-up -kuvia sisältävää vuosikalenteria vuosille 2001, 2003 ja 2005. Lisäksi Rosa on piirtänyt Betoniporsas-yhtyeen Rämpätirää-albumin kannen.
[muokkaa] Palkintoja
- Sproing (Norja, 1991) – paras ulkomaalainen sarjakuva – Takaisin Xanaduun (Return to Xanadu)
- Yambo (Italia, 1995) – paras sarjakuvataiteilija
- Eisner (Yhdysvallat, 1995) – paras sarjatarina – Roope Ankan elämä ja teot (The Life and Times of Scrooge McDuck)
- Eisner (Yhdysvallat, 1997) – paras huumorisarjakuvien piirtäjä-käsikirjoittaja
- Adamson (Ruotsi, 1999) – paras ulkomaalainen sarjakuvataiteilija
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ankkamestari
- The D.U.C.K.man (englanniksi)
- DUCKhunt – kasaa useita Don Rosa -sivustoja yhteen (englanniksi)
- D.U.C.K.burg (englanniksi)
- DuckMania (saksaksi)(englanniksi)
- Inducksin listaus Rosan tuotannosta
- Don Rosa on himself – kokoelma Don Rosan Disney-sarjakuvafanien postituslistalle lähettämistä sähköpostiviesteistä, jotka käsittelevät häntä tai hänen tuotantoaan (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- Arttu Salminen: Pitkä Don Rosan esittely – artikkelin kirjoittaja on antanut luvan artikkelin täydelliseen hyödyntämiseen Wikipediassa
- Tuomas Lehtonen: Don Rosa – Uusi Ankkamestari – artikkelin kirjoittaja on antanut luvan artikkelin täydelliseen hyödyntämiseen Wikipediassa
- [2]
- Paula Antila: Rosahtavia sarjakuvia!. Aku Ankka (1996) 6: 33.
- Vesa Kataisto: Mies, joka keksi uuden Sammon. Ankkalinnan Pamaus (1999) 2: 3–9.
- Elli Kotovirta: Sammon taontaa. Ankkalinnan Pamaus (2000) 2: 20–25.
- Marja Ritola: Intertekstuaaliset ankat. Ankkalinnan Pamaus (2001) 4: 12–15.
Don Rosa
Suomessa julkaistut kokoelmat
Kadonneen kirjaston vartijat (1995) | Roope Ankan elämä ja teot (1997) | Sammon salaisuus (1999)
Temppeliherrojen kätketty kruunu (2001) | Kymmenen avataran aarre (2003) | Musta Ritari (2005)
Tarinoita
Hänen Majesteettinsa Roope Ankka | Kirje kotoa | Sammon salaisuus | Temppeliherrojen kätketty kruunu | Musta Ritari
Muut
Aku Ankan sukupuu | Pertwillaby Papers | Captain Kentucky
