Delfiinit
Wikipedia
Delfiinit | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) |
||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Alaheimoja | ||||||||||||||
|
Delfiinit (Delphinidae) ovat valaiden lahkoon kuuluva heimo.
Pyöriäiset eivät kuulu delfiinien heimoon, vaikka ne ovatkin delfiininsukuisia. Miekkavalaat (Orcinus orca) kuuluvat delfiineihin, mutta niitä nimitetään puhekielessä tavallisesti valaiksi. TV-ohjelmien ja delfinaarioiden myötä pullonokkadelfiini on tullut tutuimmaksi delfiinilajiksi. Se on myös yleisin delfiini.
Delfiinien heimoon ja pyöriäisiin kuuluu 40 eri lajia. Niiden koot vaihtelevat 1,2 metristä ja 40 kg:n painosta miekkavalaan 9,5 metriin ja 10 tonniin. Useimmat lajit painavat 50–200 kg. Niitä esiintyy joka puolella maailmaa, mutta ne viihtyvät parhaiten matalissa rannikkovesissä. Kaikki ovat lihansyöjiä, ja käyttävät ravinnokseen kalaa ja mustekaloja. Delfiinit ja apinat ovat ihmisen lisäksi ainoita eläimiä jotka harrastavat seksiä puhtaasti nautinnon takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lisääntyminen
Delfiinit synnyttävät eläviä poikasia. Syntymänsä jälkeen poikanen kuljetetaan nopeasti vedenpintaan opettelemaan hengitystä, sillä delfiineilla on muiden nisäkkäiden tapaan keuhkot. Delfiinit kuten muutkin nisäkkäät imettävät poikasiaan.
[muokkaa] Älykkyys
Delfiineillä on varsin kehittyneet aivot. Delfiinit ovat yksi maailman älykkäimmistä nisäkkäistä. Delfiinit, kuten suuret ihmisapinat, pystyvät ymmärtämään käsitteitä ja yleistämään. Ne osaavat myös ratkoa yksinkertaisia tehtäviä. On myös viitteitä delfiinien työkalujen käytöstä (Science 2005, 308, 1545).
[muokkaa] Kommunikointi
Delfiinin tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Delfiinillä on suuret silmät jotka sijaitsevat sen suunpielien takana. Delfiini näkee hyvin sekä vedessä, että sen pinnan yläpuolella ja hämärässä ja kirkkaassa. Delfiinin kuuloaisti on hyvin tarkka, delfiini pystyy kuulemaan jopa kymmenen kertaa korkeampia ääniä kuin ihminen, mikä johtuu siitä että ääniaallot kulkeutuvat aivan eri tavoin delfiinin korvaan kuin ihmisen korvaan. Delfiinillä ei ole korvanlehtiä vaan se ottaa äänen vastaan alaleukansa kautta. Delfiini pystyy myös paikantamaan äänen lähteen tarkasti.
Veden alla äänillä kommunikoiminen on viisaampaa, sillä syvällä merenpohjassa on usein pimeätä. Siksi delfinit kommunikoivatkin erilaisilla vihellysäänillä, naksutteluilla ne puolestansa paikantavat kohteita ja suunnistavat.
Sotalaivojen syvyystutkat häiritsevät delfiinejä ja muita valaita niin, että nämä joutuvat toisinaan pakenemaan kauhuissaan rannalle jopa hengenvaaran uhalla.
[muokkaa] Delfinaariot
Delfinaariot ovat maailmalla yleisiä paikkoja, joissa ihmiset voivat käydä katsomassa delfiinejä ja yleensä nähdä niiden esittämiä temppuja. Suomen ainoa delfinaario sijaitsee Särkänniemen elämyspuistossa, Tampereella.
Delfinaarioiden oikeutuksesta kiistellään jatkuvasti. Niiden puolustajat näkevät delfinaariot tärkeinä paikkoina, joissa ihmiset voivat tutustua delfiineihin ja oppia niistä. Delfinaarioiden ajatellaan myös suojaavan delfiinikantaa, jota kalastus on harventanut.
Delfinaarioiden vastustajien mielestä delfinaariot eivät tarjoa delfiineille luonnonmukaisia elinolosuhteita fyysisesti eivätkä sosiaalisesti, minkä katsotaan selittävän korkeita kuolleisuuslukuja ja pääosin epäonnistuneita yrityksiä saada delfiinit lisääntymään vankeudessa. Delfinaarioiden delfiinikannat eivät myöskään ole omavaraisia, vaan niitä joudutaan täydentämään villidelfiineillä.
[muokkaa] Myyttejä
Merenkulkijoiden keskuudessa on katsottu delfiiniparvien tuottavan laivalle hyvää onnea.
Antiikin Kreikassa delfiini oli arvostettu eläin, sillä se on keskeinen Apollonin myytissä: myytin mukaan Apollon ratsasti delfiinin selässä Delfoiin, johon sittemmin perustettiin hänen pyhäkkönsä.
Ranskan kuningashuoneen historiassa delfiini oli kruununprinssin ja hänen puolisonsa, Dauphinin ja Dauphinen tunnus.