Tervaleppä
Wikipedia
| Tervaleppä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Tervaleppä (Alnus glutinosa) on Suomen kahdesta leppälajista suurempi ja tulee yleisesti noin 20-, poikkeuksellisesti jopa 30-metriseksi. Tervalepän tyypillisiä kasvupaikkoja ovat meren, järvien ja jokien rantamat, joskus myös muut kosteat alueet. Luontainen levinnäisyys käsittää suunnilleen koko Euroopan; kaakossa levinnäisyys ulottuu Pohjois-Iraniin, missä tervaleppä voi tulla toista metriä paksuksi jättiläiseksi. Tervaleppä ei menesty aivan koko Suomessa. Se harvinaistuu Keski-Suomen korkeudelta alkaen, ja kasvaa paikoitellen vielä Lapin läänin eteläosassa.
Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi kuin harmaaleppä. Sen tunnistaa myös harmaalepän kuorta tummemmasta kuorestaan, joka vanhalla puulla paksuuntuu kaarnaksi. Tervalepän silmut ovat keväällä tahmeita. Se kukkii aikaisin huhtikuussa ennen lehtien ilmestymistä. Tervalepän lehdet ovat pyöreämpiä ja vähemmän sahalaitaisia kuin harmaalepän lehdet. Katkaistu puupinta punertuu voimakkaasti.
Pilaritervaleppä (Alnus glutinosa f. pyramidalis) on tervalepästä jalostettu terävän kartiomainen puu.
[muokkaa] Hyötykäyttö
Tervalepän puuainesta on alettu kauneutensa vuoksi arvostaa. Siitä valmistetaan muun muassa saunan lauteita ja kalansavustuspuruja. Seinäpaneelina se on myös suosittu. Sahatavaran saantoa vähentävät runsaat mustat kuivat oksat.
