Tapanilan Erä
Wikipedia
Tapanilan Erä on vuonna 1933 perustettu perinteikäs koillishelsinkiläinen urheilun yleisseura. Urheilutoimintaa löytyy seuraavissa lajeissa: jousiammunta, judo, jujutsu, karate, kaukalopallo, keilailu, kendo, kiaikido, seinäkiipeily, krav maga, lentopallo, miekkailu, nyrkkeily, salibandy, sulkapallo, tennis, voimailu ja yleisurheilu.
Nykyaikana Tapanilan Erä lienee tunnetuin salibandyjaostonsa ansiosta. Naisten SM-Sarjassa menestystä on tullut 1990-luvulla Erä I ja Erä III eli "Keppanan" toimesta. Miesten sekä naisten edustusjoukkueet pelaavat Salibandyliigaa. Lisäksi naisissa Erä I pelaa 1. divisioonaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Salibandy
| Tapanilan Erä | |
 |
|
| Perustettu | 2.9.1933 |
| Kotiareena | Mosahalli |
| Kaupunki | Helsinki, Suomi |
| Värit | Sininen |
[muokkaa] Yleistä
Erän salibandyjaosto on Suomen suurimpia salibandyseuroja. Seuran kotipaikka on Helsinki, tarkennettuna Tapanila. Sekä miesten, että naisten edustusjoukkueet edustavat seuraa Salibandyliigassa. Myös seuran junioritoiminta on ollut erittäin laadukasta jo 90-luvun alusta lähtien.
[muokkaa] Historia
Tapanilan Erä perustettiin vuonna 1933. Toiminta aloitettiin nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Erä. 1950-luvulla nimeksi muutettiin Tapanilan Erä. Erä on aina tunnettu suurena moniurheiluseurana, jossa lajeja on laidasta laitaan.
Tapanilan Erä ei ollut aivan ensimmäisten salibandyseurojen joukossa vuonna 1985, kun Salibandyliitto perustettiin. Tapanilan Erän salibandyjaoston toiminta aloitettiin 8.3.1990, kun Yrjö Kokljuschin, Mika Kirvesmäki ja Markku Rantala toivat lajin Mosanmäelle. Yrjö Kokljuschin vaikuttaa tätä nykyä salibandyseura Tikkurilan Tiikereiden puheenjohtajana. Vaikkakin Tapanilan Erän johtokunta päätti B-jaostona toimivan salibandyjaoston perustamisesta jo 8. maaliskuuta 1990, pelattiin ensimmäisen kerran Erän värien alla vasta syksyllä 1990, kun sarjakausi 1990-91 alkoi.
Erän miesten edustusjoukkueen toiminta alkoi, kun joukkue nimeltä Lemon siirtyi Mosanmäelle pelaamaan Tapanilan Erän nimellä. Ensimmäisellä kaudella joukkue pelasi miesten I-divisioonassa. Kesällä 1991 todellinen toiminta vasta alkoi, kun naisjoukkue Synkkä Uhma siirtyi Erään ja aloitti toimintansa naisten edustusjoukkueena. Myös SC Dalmacin naisjoukkue siirtyi Erään ja näin oli myös Erä II perustettu. Molemmat joukkueet pelasivat tuolloin naisten SM-sarjaa ja tästä syystä 11. elokuuta 1991 perustettiin ensimmäinen salibandyn A-jaosto, eli naisten salibandyjaosto.
Kaudelle 1991-92 aloittivat myös ensimmäiset tyttöjoukkueet toimintansa naisten salibandyjaoston alaisuudessa ja ensimmäiset poikajoukkueet omana B-jaostona, poikien salibandyjaostona. Myös kaikkienaikojen menestynein naisjoukkue, Tapanilan Erä III eli "Keppana", perustettiin ja joukkue alkoi pelaamaan naisten I-divisioonaa.
Heti ensimmäisellä kaudella tuli menestystä. Naisissa Erä I voitti suomenmesteruuden, samaten A-tytöt veivät kultaa. D-pojat voittivat hopeaa.
Kauden 1992-93 puolessavälissä valmistui paineilmahalli, Mosahalli, Mosanmäelle. Tämä kuplahalli palveli eräläisiä kahdeksan ja puolenvuoden ajan ja oli yksi merkittävimmistä tekijöistä menestyksen takana. Kesällä 2001 halli purettiin ja paikalle alettiin rakentaa uutta uljasta Mosahallia. Uusi kiinteä halli, jossa on kaksi kenttää, valmistui kesällä 2002.
Kaudella 93-94 nykyinen salibandyjaosto syntyi. 24. marraskuuta 1993 kaikki kolme jaostoa (naiset, miehet ja pojat) yhdistyivät ja alkoivat toimimaan yhtenä A-jaostona. Tämän nykymallisen salibandyjaoston ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Mika Hilska.
Pekka Mukkala aloitti toimintansa puheenjohtana 23. elokuuta 1994. Mukkala toimi samaan aikaan myös puheenjohtajana kansainvälisessä salibandyliitossa, IFF:ssä. Kausi 1994-95 oli Erän historian menestyksekkäin. Naisten ja tyttöjen sarjoissa kultaa voittivat Erä I, B1-tytöt, C1-tytöt ja D-tytöt. Hopeaa voittivat A-tytöt ja B2-tytöt. Pronssia saivat Erä III ja C2-tytöt. Poikien sarjoissa E-pojat voittivat hopeaa ja A-pojat pronssia. Yhteensä siis 10 mitalia. Risto Kauppisen valmentamana miehet pelasivat kaikkien aikojen parhaan kautensa sijoittumalla viidenneksi.
Erä III aloitti historiallisen mitaliputkensa keväällä 1995. Ensimmäisenä tuli pronssia ja kahtena seuraavana kautena kultaa. Sen jälkeen kaksi hopeaa. Kaudella 1999-00 Erä III saavutti historiallisen triplamestaruuden voittamalla Suomen Mestaruuden, Suomen Cupin ja Euroopan Cupin. Erä III takana alkoi joukkueen toisella sarjakaudella toimia kokosalibandyjaoston perustajahahmoihin kuuluva Markku Rantala, joka toimii edelleen joukkueen taustalla.
28. elokuuta 1996 Mukkala jätti jaoston ja Mika Hilska toimi vajaan vuoden vt. puheenjohtajana, kunnes 21. huhtikuuta 1997 nykyinen puheenjohtaja Timo Laivaara aloitti tehtävänsä.
Erä on menestynyt joka kausi loistavasti. Ainoastaan kaudella 1997-98 tuli vain yksi mestaruus. Kauden 1991-92 jälkeen on joka kausi tullut vähintään kaksi mestaruutta. Kaudella 2001-02 tuli kaikkienaikojen mestaruussaalis. Kun A-pojat, B84-pojat, B-tytöt, C85-pojat ja C-tytöt voittivat omat sarjansa, oli mestaruuksia kauden päätteeksi kasassa viisi kappaletta. Kukaan ei edes uskaltanut kuvitella moisia saavutuksia, kun otetaan huomioon, että kyseisellä kaudella vanha Mosahalli oli purettuna ja uutta vasta rakennettiin. Samalla katkesi myös 5 kautta kestönyt poikien mestaruudeton ajanjakso.
Naisten puolella Erällä on 5 maailmanmestaria, joista yksi on voittanut tuplana. Elisa Simonen ja Arja Joutsen oli voittamassa MM-tittelin sekä 1999 että 2001. Muut mestarit ovat: Suvi Saukko (2001), Jenni Järvelä (2001) ja Riikka Siberg (2001).
[muokkaa] Menestys
Naisten Suomenmestaruudet
- Erä I: 1992, 1993, 1995
- Erä III: 1996, 1997, 2000
Naisten hopeamitalit
- Erä I: 1994
- Erä III: 1998, 1999, 2004, 2005
Naisten pronssimitalit
- Erä III: 1995, 2003
Naisten Suomen Cup
- Erä I: 1992, 1993
- Erä III: 2000, 2003
Naisten Euroopanmestaruus
- Erä III: 2000
[muokkaa] Miesten edustusjoukkue
Maalivahdit
- 1.
Lauri Hyytiäinen - 35. Ville Jokinen
- 46. Jani Naumanen
Kenttäpelaajat
- 6. Antti Rissanen
- 9. Jaakko Rissanen
- 10. Joni Isoaho
- 11. Pasi Laitila
- 14. Tom Strömsten
- 15. Timo Mäkynen
- 16. Henri Lehtonen
- 17. Jussi Kosola
- 18. Lauri Kapanen
- 19. Saku Lehti
- 20. Jari Parkkinen
- 21. Joni Niiranen
- 23. Jussi Ojala
- 24. Lauri Lehtonen
- 25. Sami Lehtinen
- 27. Jani Helenius
- 29. Jani Kukkola
- 31. Miro Herlin
- 48. Sami Kaarnamaa
- 51. Perttu Raitala
| Salibandyliiga 2006-07 | ||
|---|---|---|
|
AC HaKi | Classic | Trackers | Gunners | Happee | HIFK |
[muokkaa] Naisten edustusjoukkue (Erä III)
Maalivahdit
- 30. Maria Repo
- 32. Laura Welin
- 80. Sanna Sihvo
Kenttäpelaajat
- 7. Niina Vilppunen
- 8. Johanna Hellsten
- 9. Niina Valjakka
- 10. Paula Jouhten
- 11. Jenni Järvelä
- 12. Katja Tyyskänen
- 13.
Denisa Billa - 14. Arja Joutsen
- 15. Elina Enlund
- 16. Maija Pohjankoski
- 18. Iina Holopainen
- 19. Miia Löytäinen
- 20. Tanja Pääkkönen
- 21. Eija Pasanen
- 22. Rea Rantanen
- 23. Sari Rouvali
- 25. Gitta Suominen
- 26. Anna Vartiainen
- 27. Pia Upari
- 40. Iisa Rajasvuo
[muokkaa] Kendo
[muokkaa] Yleistä kendosta
Kendoharjoittelu Tapanilan Erä:ssä aloitettiin syksyllä 1997 jolloin Kendoseuran, Erä Ken Kai ensimmäinen alkeiskurssi alkoi. Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendon alkeiskursseja alkaen tammi- ja syyskuussa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskiarvoinen kendon harjoittelun aloittaja Erä:ssä on 30-40 vuotias mies mutta viimeaikoina on kasvavana suuntauksena ollut kendoinnostus jossa vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa. Kendo lajina mahdollistaakin tämän hyvin sillä ikä tai alkukunto ei lajin aloittamista rajoita. Harjoittelussa edetään jokaisen omien fyysisten valmiuksien ehdoilla.
[muokkaa] Kendo harjoittelu
Kendo on Japanilainen budolaji jossa harjoitellaan täyskontaktilla bambumiekalla suojavarusteisiin pukeutuneena ja muodollista pariharjoitusta eli kataa puumiekalla. Kendon historia ulottuu Japanin keskiaikaiselle Japanilaisen sotilasluokkan samurait sodankäyntiin sovelletulle kenjutsu miekkaharjoittelulle. 1800-luvulla kenjutsusta kehitettiin kendo joka on yksi tunnetuimmista nykyään harjoiteltavista budolajeista.
Kendoa voi harjoitella kouluiästä eläkeikään asti. Suomessa miehet ja naiset, tytöt ja pojat harjoittelevat yhdessä. Suojavarusteet mahdollistavat tasaarvoisen harjoittelun eikä painoluokkia käytetä. Kendoharjoitteluun kuuluvat: Keiko eli tekniikka harjoittelu, kata eli muodolliset tekniikat parin kanssa ja shiai eli kilpailu. Tapanilassa eivät juniorit vielä harjoittele vaan tukeudumme Helsingin Kendoseuran Ki-Ken-Tai-Icchi:n juniori vuoroihin joihin on koottu koko pääkaupunkiseudun junioriharjoittelu.
Erä Ken Kai:ssa on tällä hetkellä noin 30 aktiivista harjoittelijaa (+ vaihteleva määrä alkeiskurssilaisia) joista 15 % Dan-arvoisia eli ns. Yudansha -väkeä. Harjoituksia on Erän aerobic-salissa kolme kertaa viikossa. Harjoittelijoita tulee paitsi Tapanilan lähiympäristöstä myös kehä-3:n kokoamana idästä ja lännestä.
