Keilailu

Wikipedia

Keilarata.

Keilailu on pallopeli, jossa pyrkimyksenä on palloa vierittämällä kaataa puisia, muovipäällysteisiä keiloja. Suosituin keilailumuoto on amerikkalaisperäinen versio (engl. bowling tai ten-pin), jossa keiloja on kymmenen kappaletta symmetrisessä kolmiossa keilaradan päässä, keilapöydällä.

Kullakin pelaajalla on kaksi heittoyritystä kaataa keilapatteri pallolla, joka saa painaa maksimissaan 7,25 kg (16 naulaa). Tarkoitus on oikeakätisellä keilaajalla osua hieman kärkikeilan oikealle puolelle ns. taskuun jonka muodostavat keilat yksi ja kolme. Vasenkätisellä vastaavasti keilat yksi ja kaksi. Mikäli ensimmäisellä yrityksellä pelaaja kaataa kaikki kymmenen keilaa hän tekee kaadon.

Mikäli keiloja jää pystyyn ensimmäisen heiton jälkeen, keilaaja saa toisen heittovuoron, eli paikkoheiton, jos keilaaja onnistuu poistamaan keilapöydälle jääneet keilat, hän tekee paikon. Jättö, eli missi syntyy mikäli keilaaja ei kahdella heittovuorollaan saa poistettua kaikkia kymentä keilaa keilapöydältä. Maksimipistemäärä kymmenen keilan keilailussa on 300 pistettä, joka voidaan saavuttaa heittämällä 12 kaatoa yhteen sarjaan.

Kymmenen keilan keilailu on yksi maailman vaativimmista taitolajeista, sillä äärimmäisen tarkkuuden lisäksi huippukeilaajan on osattava ottaa huomioon myös ratojen silloinen öljyprofiili sekä pelattavan alustan kitkaisuus. Jotta keilat saataisiin kaatumaan mahdollisimman tehokkaasti on heittäjän saatava palloonsa oikea tulokulma keiloihin nähden sekä riittävä kitka rataa vasten. Tämän takia huippukeilaajat käyttävät pallossaan voimakasta kierrettä. Oikeanlaisen kierteen tekeminen palloon vaatii melko vaativaa teknistä suoritusta, joten aloittelijan on syytä aloittaa vain heittämällä suoraan kohti keiloja. Tulokulmaan vaikuttaa pallon liike radalla, johon vaikuttavat pallon vauhti, pyörintäsuunta, pyörinnän määrä sekä itse pallo jota käytetään. Oikenlaisen pallon valinta onkin keilaajalle tärkeää, jotta maksimaalinen hyöty radasta saadaan irti. Pallo on saatava "lukemaan" rataa oikealla tavalla, jotta kaatoprosentti tulisi mahdollisimman korkeaksi. Väärällä tavalla taskuun osuva pallo jättää helposti pystyyn yhden tai useamman keilan, vaikka osuma päällepäin näyttää oikeanlaiselta.

Oikea pelitapa (pyörintä, vauhti, pallo jne.) kulloisilla radoilla on kiinni siitä, miten radat on öljytty. Juuri ratojen öljyäminen ei tee keilailusta ainoastaan tarkkuuslajia, vaan keilaajan on osattava löytää myös oikea pelitapa ja pallo, jotta tulokulma keiloihin olisi oikea.

Muita keilailumuotoja ovat muun muassa pienoiskeilailu, saksalaisperäinen keilailu, amerikkalainen duck-pin bowling, venäläinen keilapeli, britannialainen bowls, italialainen boccia eli bocce, skotlantilainen curling, karjalainen kyykkä ja biljardin keilapeli.

[muokkaa] Pisteidenlaskua

Mikäli pelaaja saa kaadon, merkitään pöytäkirjaan X, muttei mitään yhteensä-kohtaan. Kun pelaaja heittää seuraavan heiton, hänen tulokseensa lasketaan kaatoheiton yht. pisteisiin kaato + seuraavat kaksi heittoa. Kyseiset kaksi heittoa merkitään myös oikealle paikalleen. Mikäli pelaaja täräyttää tuplan (= kaksi kaatoa peräjälkeen), molempiin ruutuihin merkitään X ja yht. pisteet taas tyhjiksi. Seuraava heitto lasketaan mukaan molempiin kaatoheittoihin (ja omaan paikkaansa) ja saman vuoroparin toinen heitto lasketaan vaan jälkimmäiseen (ja omaan paikkaansa). Paikon sattuessa ruutuun merkitään ensimmäinen heitto ja /, eikä taaskaan mitään yht. kohtaan. Seuraava heitto lasketaan oman ruutunsa lisäksi paikkoheittoparin yht. pisteisiin. Seuraavan heittoparin toinen heitto lasketaan vain omaan ruutuunsa.

Suomi on kautta aikain maailman toiseksi menestynein keilailumaa, USA:n jälkeen.