Tantaali

Wikipedia

Hafnium ← Tantaali → Volframi Nb ↑ Ta ↓ Db       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Tantaali
Tunnus	Ta
Järjestysluku	73
Luokka	Siirtymämetalli
Lohko	d-lohko
Ryhmä	5
Jakso	6, siirtymäalkuaineet
Tiheys	16,69×103 kg/m3
Kovuus	6,5 (Mohsin asteikko)
Väri	Siniharmaa
Löytövuosi, löytäjä	1802, Anders Ekeberg
Atomiominaisuudet
Atomipaino	180,9479 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	200 pm
Kovalenttisäde	138 pm
Orbitaalirakenne	[Xe] 4f14 5d3 6s2
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 32, 11, 2
Hapetusluvut	+V
Kiderakenne	Tilakeskeinen kuutiollinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	Kiinteä
Sulamispiste	3290 K (3017 °C)
Kiehumispiste	5731 K (5458 °C)
Höyrystymislämpö	732,8 kJ/mol
Sulamislämpö	36,57 kJ/mol
Äänen nopeus	3400 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	1,5 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,140 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus	(300K) 57,5 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Tantaali on siirtymämetalleihin kuuluva harvinainen, siniharmaakiiltoinen alkuaine, jonka järjestysluku on 73. Sitä käytetään kirurgien välineissä ja implanteissa, sillä se ei reagoi ruumiinnesteiden kanssa. Tantaalia käytetään myös kemian teollisuudessa, tantaalikondensaattoreissa, sähköputkissa ja aikaisemmin hehkulampun hehkulangoissa. Tantaalikarbidi on osana kovissa metalliseoksissa. Tantaalia tavataan pääasiassa tantaliitti-mineraalissa, (Fe, Mn) Ta₂O₆.

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.