Talin-Ihantalan taistelu
Wikipedia
| Talin-Ihantalan taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa jatkosotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Suomi | Neuvostoliitto | ||||||
| Komentajat | |||||||
| kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch | everstiluutnantti Dimitri Gusev | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 50 000 | 150 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
| 8 800 | 22 000 | ||||||
Talin-Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1944.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Joukot
[muokkaa] Suomalaiset
- Suomalainen IV AK
- 3. prikaati (eli Sininen prikaati)
- 3. divisioona
- 4. divisioona
- 18. divisioona, 27. kesäkuuta lähtien 11. divisioona.
- 6. divisioona
- Panssaridivisioona
- Saksalainen lento-osasto Kuhlmey
- Saksalainen Sturmgeschütz-Brigade 303
[muokkaa] Neuvostoliittolaiset
- Neuvostoliiton 21. armeijan 15 divisioonaa
- Neuvostoliiton XXX kaartin armeijakunta
- Neuvostoliiton XCVII armeijakunta
- Neuvostoliiton CVIII armeijakunta
- Neuvostoliiton CIX armeijakunta
[muokkaa] Taistelu
Kesäkuun lopulla vuonna 1944 alkoivat Talin-Ihantalan taistelut Viipurin koillispuolella. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanlohkoilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä taisteluissa vihollisen hyökkäysryhmitykset lamautettiin useita kertoja jo lähtöasemissaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön keskitetyillä iskuilla.
Suomalainen kenttätykistö pystyi keskittämään neuvostojoukkojen asemiin mittavan, parhaimmillaan jopa parinkymmenen patteriston yhtäaikaisen tulen ja samaan kohteeseen saattoi ampua yli 250 putkea. Tässä tulenjohtajien työtä helpotti edellisenä vuonna käyttöön otettu korjausmuunnin.
Merkittävä osuus torjunnasta oli myös Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua.
Suomen Ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen tehokkaasti toimineen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston mukaantulo taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Lento-osasto Kuhlmey lensi 2/3 puolustajien taistelulennoista.
Talin-Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50 000 suomalaista ja noin 150 000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120 000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta yli 12 000 laukausta ja monen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Neuvostoliittolaisten tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6000 kaatunutta ja 22 000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1350 kaatunutta ja 7000 haavoittunutta.
Talin-Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
