Taivaanvuohi
Wikipedia
| Taivaanvuohi | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) on rantaniittyjen yllä määkivä lintu, joka tunnetaan paremmin äänensä kuin ulkonäkönsä takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Lyhyet vihertävänharmaat jalat ja suhteettoman pitkä ohut tumma nokka. Vartalo on ruskeanläikikäs päältä ja vaalea alta. Päässä on nokan jatkeena silmän yli menevä tumma raita ja sen kahden puolen vaaleammat raidat. Tämä "visiiri" on linnun paras tuntomerkki. Pituus on 26–29 cm, siipien kärkiväli 43–45 cm ja paino 70–180 g.
Koiraan "määkiminen" on osa soidinlentoa, jossa se tekee syöksyjä maata kohti 100-150 metrin korkeudesta. Määkivä ääni syntyy, kun jäykät uloimmat pyrstösulat värisevät syöksyssä ilmanvastuksen takia. Tavallinen lauluääni on jankuttavaa ’kitkutkitkut...’ kitkutusta, jota lintu esittää tolpan nokassa tai sähkölangalla istuen. Maasta yllätettäessä päästää aivastavan äyskäisyn.
Taivaanvuohesta tunnetaan 3 alalajia: nimialalaji gallinago, läntinen faroensis ja amerikkalainen delicata. Amerikan alalajia on ehdotettu omaksi lajikseen Gallinago delicata, mutta sitä ei (vielä) ole virallistettu.
Vanhin suomalainen rengastettu taivaanvuohi on ollut 12 vuotta 4 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 16 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Taivaanvuohia pesii Kanadassa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Islannissa ja muualla Pohjois-Euroopassa sekä Venäjällä. Ne muuttavat talveksi etelään, Euroopan linnut Etelä-Eurooppaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Taivaanvuohta metsästettiin paljon 1800-luvulla, mm. Carl Mikael Bellmannin laulussa nautitaan eväsretkellä "Nyss skjuten beckasin". Britanniassa ammutaan vieläkin noin 85,000 taivaanvuohta vuosittain. Muuttolintu, joka keväällä saapuu maaliskuun lopulla ja huhtikuussa. Syysmuutolle se lähtee heinäkuussa. Vetisillä rantaniityillä voi parhaaseen muuttoaikaan elokuussa tavata kymmenien yksilöiden hajanaisia parvia. Syysmuutto päättyy vähitellen loka–marraskuun aikana, ja muutamia yksilöitä voi jäädä yrittämään talvehtimista sulana pysyviin ojiin ja viemärien suistoihin.
EU:n alueella pesii lähes miljoona paria, joista koko Suomessa noin 100,000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 5,4–7,5 miljoonaa paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Suot, niityt, kosteikot ja tundra ovat taivaanvuohen ominaisinta ympäristöä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Neljä munaa lasketaan ruohikon keskelle piilotettuun pesään toukokuussa. Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja molemmat emot huolehtivat niistä. Lentokykyisiä ne ovat 3 viikon ikäisinä. Saattaa pesiä kahdesti kesässä.
[muokkaa] Ravinto
Taivaanvuohi syö lähinnä hyönteisiä, matoja ja muita selärangattomia, jonkun verran myös kasvinosia.
