Strasbourg
Wikipedia
Strasbourg (ransk. Strasbourg, elsassiksi Strossburi, saks. Straßburg) on Elsassin alueen ja Bas-Rhinin departementin pääkaupunki Ranskassa. Se sijaitsee Reinin sivujoen Illin varrella aivan Saksan rajan tuntumassa. Kaupunki tunnetaan Euroopan unionin parlamentin täysistuntotilat. Lisäksi siellä sijaitsevat Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
Strasbourgin asukasluku oli 273 100 vuoden 2004 arvion mukaan ja se on siten väkimäärältään Ranskan seitsemänneksi suurin kaupunki. Koko kaupunkialueeseen kuuluu 612 104 asukasta (1999) Ranskan puolella ja kokonaisuudessaan noin 650 000. Ranskan ja Saksan hallitukset neuvottelevat niin sanotun Eurodistrictin luomisesta, joka käsittäisi suur-Strasbourgin lisäksi Ortenaun alueen Baden-Württembergin osavaltiosta ja jota hallinnoitaisiin yhteisesti maiden välillä. Se olisi eräänlainen eurooppalainen vastine Washington D.C.:lle ja sen asukasluku olisi noin 850 000. Strasbourg on kolmikielinen kaupunki: siellä puhutaan ranskaa, saksaa ja elsassia.
[muokkaa] Historia
Alun perin roomalaiset perustivat Strasbourgin kohdalle etuvartioaseman. Vuonna 357 germaaniheimo alemannit taisteli Strasbourgin paikalla Roomaa vastaan, mutta joutuivat kukistetuksi tulevan Rooman keisarin Julianus johdolla ja heidän kuninkaansa Chonodomarius otettiin vangiksi. Aikaisin 500-luvulla alemannit ylittivät jäätyneen Reinin suurella joukolla ja valtasivat Elsassin alueet ja suuren osan nykyisestä Sveitsistä. 500-luvun aikana kaupungin valtasivat alemannien lisäksi hunnit ja lopulta frankit, jotka antoivat sille sen nykyisen nimen.
Vuonna 842 Strasbourgissa laadittiin Strasbourgin vala, jota pidetään vanhimpana ranskan kielellä kirjoitettuna tekstinä. Vuonna 923 Strasbourg tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osaksi. Strasbourgin aikainen historia sisältää paljon konflikteja kaupungin asukkaiden ja piispojen välillä. Vuonna 1262 tapahtuneen Oberhausenbergin taistelun jälkeen kaupungin asukkaat pääsivät voitolle, milloin kuningas Filip Svaabialainen antoi kaupungille aseman keisarillisena vapaakaupunkina. Vuoden 1332 vallankumouksen myötä perustettiin kaupungin oma hallitus ja ja Strasbourg julisti itsensä vapaaksi tasavallaksi. 1520-luvun aikana kaupunki kääntyi protestanttiseen uskoon Martin Lutherin oppien mukaisesti, jonka kannattajat perustivat kaupunkiin yliopiston. Vuonna 1439 valmistunut Straßburger Münster oli maailman korkein rakennus vuoteen 1847 asti, jopa Gizan pyramideja korkeampi.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Strasbourg julistautui puolueettomaksi. Kuitenkin vuonna 1681 Ranskan kuningas Ludvig XIVn joukot valtasivat kaupungin. Virallisesti kaupungin valtaaminen tunnustettiin Ryswickin sopimuksessa vuodelta 1697. Ranskan protestanttivastaisen Nantesin ediktin (1598) kumoaminen, Fontainblainen edikti (1685) ei tullut voimaan Strasbourgissa eikä Elsassin alueilla. Strasbourgin protestantit joutuivat luovuttamaan kaupungin katedraalin katolisille. Luterilainen yliopisto kuitenkin säilyi alueella Ranskan vallamoukseen asti.
Claude Joseph Rouget de Lisle kirjoitti Marseljeesin sanat Strasbourgissa kaupungin pormestarin illalliskutsuilla vuonna 1792. 1800-luvulla teollisuuden ja kaupankäynnin kasvaminen aiheutti kaupungin väkiluvun kolminkertaistumisen 150 tuhanteen. Ranskan hävitessä sodan Preussia vastaan vuonna 1870, yhdistynyt Saksa sai Strasbourgin kaupungin haltuunsa. Kaupunki palasi taas Ranskan haltuun ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kaupunki valittiin Euroopan neuvoston päämajaksi vuonna 1949 ja vuodesta 1979 lähtien se on ollut Euroopan parlamentin kokouspaikka, joskin siellä pidetään istuntoja vain neljä päivää kuukaudessa.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Strasbourgin goottilaistyylinen hiekkakivikatedraali valmistui vuonna 1439 ja 142 metrin korkuisena se piti itsellään maailman korkeimman rakennuksen titteliä 1625–1847. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1176.
- Petite-Francen kortteli Ill-joen rannalla on tunnettu Reininmaalle tyypillisistä mustavalkoisista puukehikollisista keskiaikaisista rakennuksista. Alue on nimetty yhdeksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi.
