Sarvivalas
Wikipedia
| Sarvivalas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Piirros sarvivalaasta vuodelta 1883 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji, joka elää pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Jäisen veden kylmyyttä vastaan sitä suojaa paksu ihrakerros.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Uros painaa 1600kg ja naaras 900kg. Sarvivalas voi olla jopa 6,2 metriä pitkä. Sarvivalaan nahka on harmaanvihreän, mustan ja kermanvaalean täplikäs. Pää on kokoon nähden pieni. Siinä huomio kiinnittyy tylppään kuonoon ja otsan isoon pullistumaan. Sekä koirailla että naarailla on yläleuassaan kaksi hammasta, mutta naaraalla ne eivät puhkea esiin. Koiraan vasen hammas kasvaa ulos huulesta suoraan syöksyhampaaksi.
[muokkaa] Levinneisyys
Sarvivalaita tavataan Pohjoisella Jäämerellä ja lähivesillä Kanadasta itään Venäjän pohjoisrannikolle asti. Alaskan ja itäisen Siperian vesillä laji on harvinainen. Satunnaisesti sarvivalaita vaeltaa Pohjois-Atlantillekin.
[muokkaa] Elinympäristö
Rannikkovedet, valtameret ja jään peittämät merialueet.
[muokkaa] Ravinto
Sarvivalaiden ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset.
[muokkaa] Uskomuksia
Sarvivalasuroksen pitkä kierteinen syöksyhammas on pitänyt yllä uskoa tarujen yksisarviseen. Vuosisatojen ajan hammasta pidettiin yksisarvisen sarvena ja todisteena tämän taruolennon olemassaolosta. Vasta 1600-luvulla sarven todellinen alkuperä tuli yleiseen tietoon.
[muokkaa] Lähilajeja
Sarvivalas on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia. Sarvivalaan lähin sukulainen maitovalas asustaa muun muassa Vienanmerellä ja on eksynyt satunnaisesti Itämerelle Suomenkin aluevesille. Pyöriäinen on useimmin vesillämme tavattu valas.
