Sarvi

Wikipedia

Vuohen käyrät sarvet

Sarvi on monien eläinlajien pään rakenne, joka on usein suippo, terävä ja näyttävä. Sarveksi voidaan kutsua mitä tahansa tämäntyyppistä rakennetta kaikilla eläimillä ja myös ihmisen tuottamissa esineissä. Eläintieteessä varsinaisia sarvia on kuitenkin vain sorkkaeläimillä. Eläimillä sarvet ovat usein taisteluvälineitä tai niitä käytetään mahtailuun tai tunnistamiseen.

[muokkaa] Eläinkunnan sarvet

Highlandin lehmä, hyvin vanha pitkäsarvinen rotu Skotlannista

• Nisäkkäillä sarvet ovat yleisimpiä sorkkaeläimillä, joilla sarvet ovat kallosta kasvavia luurakenteita. Urosten sarvet ovat usein naaraiden sarvia suuremmat. Onttosarvisten sorkkaeläinten sarvilla on pysyvä luuydin, joka on sarveistupen (tohlo) peittämä. Cervidae-heimon (kauriit ja hirvet) lajeilla aluksi samettisen nahan peittämät sarvet kasvavat ja putoavat vuosittain. Kirahveilla sarvia voi olla useita, jopa pariton määrä. Niiden sarvet ovat pieniä, tappimaisia ja nahan peittämiä, mutta muinaisuudesta tunnetaan hyvinkin komeasarvisia kirahvieläimiä. Virtahepoja, pekareita ja kameleita lukuun ottamatta kaikilla sorkkaeläinheimoilla (myös sioilla) on tai on ollut sarvekkaita edustajia.

• Kavioeläimissä tunnetuimmat sarvekkaat ovat sarvikuonot. Niiden sarvet eivät kuitenkaan ole sorkkaeläinten tapaan kallosta kasvavia luurakenteita, vaan ne koostuvat tiiviisti toisiinsa kiinnittyneistä sarveissäikeistä. Sarvi on muodostunut suureksi uhaksi sarvikuonoille, sillä sarvikuonon sarvet ovat haluttua tavaraa mm. jauhettuna potenssilääkkeenä ja perinteisten jemeniläisten jambiya-tikarien kahvoina. Muinaisissa kavioeläimissä sarvia esiintyi brontotereillä.

• Muissa nisäkäsryhmissä sarvia on esiintynyt jopa jyrsijöillä. Sarvivalasurosten kuuluisa "sarvi", jonka katsotaan antaneen alun yksissarvis-legendoille, on itse asiassa voimakkaasti pidentynyt etuhammas.

• Matelijoilla sarvimaiset ulokkeet ovat yleisiä mm. kameleonteilla. Monet dinosaurukset olivat sarvekkaita, tunnetuimpina esimerkkeinä kolmisarvilisko Triceratops ja muut Ceratopsidae-heimon hirmuliskot.

• Linnuista sarvinokalla on nokkansa päällä pitkänomainen, sarveksi kutsuttu uloke.

• Myös hyönteisillä esiintyy sarvimaisia rakenteita, onpa yksi kovakuoriainen, sarvikuonokas, saanut nimensäkin nisäkäs-"esikuvansa" mukaan.

[muokkaa] Sarvet kulttuurissa

Ihminen on suhtautunut sarviin hyvin monin tavoin. Komeat sarvipäiset eläimet ovat usein olleet haluttua riistaa, ja niiden päät sarvineen ovat koristaneet monen metsästäjän trofeehuoneen seiniä. Sarvia on käytetty hyödykkeinä esim. juoma-astioina ja kuppauksessa sekä koristeina. Antiikin tarustoista löytyy Sammon tavoin rikkauksia tuottava runsaudensarvi. Toisaalta sarvet liittyvät monessa, etenkin kristillisessä kulttuurissa paholaiseen, jonka sarvipäinen ja sorkkajalkainen hahmo on kaikille tuttu. Viikingit esitetään populaarikulttuurissa usein hurjat, sarvekkaat kypärät päässään, vaikka sellaisten jatkuvalla käytöllä ei historiallista totuuspohjaa olekaan. Nykyään esiintyy myös sarvi-implantteja, metallisia, kalloon ruuvattavia esteettisiä istutteita.