Robotti
Wikipedia
Robotti tarkoittaa useimmiten mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa jollain tavoin toimia fyysisessä maailmassa.
Robotti voi suorittaa monimutkaisia tehtäviä joko suoraan ihmisen käskyttämänä, osittain ihmisen käskyttämänä, ihmisen valvonnan alla tai täysin autonomisesti (tietokoneen käskyttämänä). Robotteja tyypillisesti käytetään tekemään tehtäviä jotka ovat liian yksinkertaisia, likaisia, vaarallisia tai tarkkoja ihmisille. Sovelluksia ovat mm. lattioiden siivous, ruohikon leikkuu, myrkkyjen siivous, vedenalainen ja avaruudessa tapahtuva tutkimus, kirurgia, kaivostoiminta, etsintä ja pelastus, räjähteiden paikannus.
Teollisen valmistamisen käytössä olevat robotit edustavat suurinta osaa roboteista, mutta kasvava määrä kuluttajarobotteja on kehityksessä. Robotit ovat nykyään löytämässä tien viihteen ja terveydenhuollon käyttöön, kuten esimerkiksi sosiaalisia tarpeita palveleva Aibo.
Ensimmäisen toimivan robotin rakensi Jacques de Vaucanson vuonna 1738. Hänen robottinsa pysyi soittamaan huilua; hän rakensi myös mekaanisen ankan, joka kuvausten mukaan söi jyviä ja ulosti.
Ensimmäisenä nykyaikaisena robottina pidetään Nikola Teslan vuonna 1898 esittelemää kauko-ohjattavaa venettä, josta hän toivoi voivansa kehittää aseen (nykyinen torpedo) Yhdysvaltain laivastolle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Robotit fiktiossa
Sana "robotti" tulee tšekin kielen sanasta "robota", mikä tarkoittaa (pakko)työtä. Sanaa käytettiin ensimmäisen kerran Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. (Rosumovi Umělí Roboti) (1920).
Čapekin robotit olivat keinotekoisia ihmisiä, mutta sana robotti on vakiintunut merkitsemään mekaanista laitetta. Termi androidi tarkoittaa ihmisen näköistä keinotekoista oliota ja kyborgi oliota, jossa on sekä orgaanisia, että mekaanisia osia.
Termiä "robotiikka" käytti ensimmäisen tieteiskirjailija Isaac Asimov 1942. Asimov kirjoitti paljon roboteista, ja muotoili kirjoissaan ns. Robotiikan lait:
- Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä toiminnasta pidättäytymällä saattaa tätä vahingoittumaan.
- Robotin täytyy totella ihmisten sille antamia määräyksiä, paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
- Robotin täytyy varjella omaa olemassaoloaan sikäli kuin se ei ole ristiriidassa ensimmäisen tai toisen pääsäännön kanssa.
Myöhemmin listaan lisättiin nollas laki:
- Robotti ei voi vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä antaa ihmiskunnan vahingoittua.
Erilaisia ideoita keinotekoisista ihmisistä on ollut jo kauan. Aristoteles mainitsee Politiikassaan ohimennen mahdollisuuden itseään ohjaavista koneista. Kalevalassa Seppo Ilmarinen takoo itselleen hopeasta ja kullasta morsiamen. Vanha juutalainen legenda kertoo Golemista, savipatsaasta, joka saadaan elämään loitsulla. Könnin kuokkamies on Suomen tunnetuimpia kansantarinoita mekaanisesta "robotista", jonka avulla Könnin mestarit raivasivat maata viljelyyn.
Ensimmäinen varsinainen suunnitelma humanoidin muotoisesta robotista on Leonardo da Vincin laatima noin vuonna 1495. Hän laati tarkan suunnitelman mekaanisesta ritarista tutkittuaan anatomiaa.
Erilaiset robotti- ja androidihahmot ovat olleet pää- tai sivuosassa lukuisissa elokuvissa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Tunnettuja robottihahmoja esiintyy esimerkiksi elokuvissa Metropolis 1927, Uhkavaatimus maalle 1951, Kielletty planeetta 1956 ja Tähtien sota -elokuvasarjassa.
Myöhemmin robotteja yleisemmiksi ovat tulleet erilaiset androidit ja kyborgit, kuten elokuvissa Blade Runner 1982, Terminator – tuhoaja 1984, RoboCop 1987 jatko-osineen ja A.I. Tekoäly 2001.
[muokkaa] Nykyrobottien käyttökohteita
Robotteja käytetään pääasiassa teollisuuskäytössä, kokoonpano-, metalli-, muovi- ja elintarviketeollisuudessa. Suomen Robotiikkayhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2005 5239 robottia. Pääkäyttötarkoitukset olivat kokoonpano, hitsaus, koneistuksen kappaleenkäsittely, ruiskupuristuksen kappaleenkäsittely, paketointi ja pakkaus.
Kaikkien robottien perustana on uudestaan ohjelmoitavat liikkeet. Kun tuotanto muuttuu, robotin ohjelma voidaan sekunnissa vaihtaa käsittelemään uutta tuotetta. Robotin määrittelynä käytettään vähintään kolmea vapaasti ohjelmoitavaa liikeakselia ja vähintään yhtä työkalua.
Kotitalouksiin on kehitetty muun muassa imurointi- ja ruohonleikkuurobotteja, mutta ne eivät ole vielä yleistyneet.
[muokkaa] Robottikilpailut
[muokkaa] Ulkomailla
DARPA Grand Chanllengessä oikeankokoiset robottiautot ajavat aavikkorallia.
Robocup jalkapallokilpailussa on autonomisten robottien sarjat ihmisen kokoisista aina nyrkinkokoiseen.
Eurobot on myös autonomisten robottien kilpailu, jossa pienet 30x30x30cm kokoiset robotit pelaavat "pallopelejä" vuosittain vaihtuvilla säännöillä 210x300cm kokoisella pelikentällä. Yleensä ottelussa on kaksi robottia vastakkain, erien kestäessä yleensä puolitoista minuuttia. Suomesta kilpailuun 2006 osallistui Tampereen teknillisen yliopiston Roboteam , Teknillisen Korkeakoulun Mekatroniikan kurssi ja Arcadan joukkue Paavo Robotics. Ensi vuonna on aiheena mielenkiintoinen roskienkeruu
[muokkaa] Suomessa
Suomessa järjestettiin Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa 1980-luvulla kansainvälisiä Mikrohiiri-kilpailuja, joissa pienoisrobotin piti etsiä sokkelosta loppupiste. Professori Yrjö Neuvo oli tuomarina. Eräänä vuonna voitti englantilainen hiiri, jossa oli vain kaksi mikrokytkintä ja vetomoottori. Sääntöjä sittemmin muutettiin.
Suomen Robottiyhdistys järjesti 15. heinäkuuta 2006 SM2006 OFF-Road [[1]] robottiautokilpailut Jämillä. Robottien tarkoituksena oli kulkea tiellä ja maastossa tuomarin kymmenen minuuttia ennen kilpailuja tekemä rata mahdollisimman nopeasti ilman kauko-ohjausta. Rata koostui neljästä puukepistä, jotka muodostivat noin 200 metrin radan. Yksi robottiauto selvityi tehtävästä. Robottiautoilla on hyvin vähän vaatimuksia: niiden pitää mahtua 1m*1m*1m laatikkoon.
[muokkaa] Luettelo roboteista
- Aibo
- Asimo
- BH8-262 BarrettHand
- Canadarm 2
- Doki
- Kismet
- LR Mate 100I
- P3
- RL500 Robomower
- Robonautti
- Robosaurus
- TMSUK IV
- WorkPartner
- Lypsyrobotti
