Portugalinsotalaiva
Wikipedia
Portugalinsotalaiva | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Portugalinsotalaiva (Physalia physalis) on polttiaiseläimiin (Cnidaria) kuuluva polttiaiseläin (Hydrozoa). Se on yksi parhaiten tunnetuista ja ihmiselle vaarallisimmista polttiaiseläinlajeista. Sitä tavataan lämpimillä merialueilla tavallisimmin Golf-virran alueella Pohjois-Atlantilla, Intian Valtameressä sekä Tyynellämerellä. Oikeastaan portugalinsotalaiva ei ole yksilö, vaan on useista erikoistuneista polyypeista koostuva yhdyskunta.
[muokkaa] Piirteet
Tyypillisiä piirteitä sille ovat noin 15 cm vedenpinnan yläpuolelle kohoava 9 - 35 cm pitkä typpi-happi-hiilimonoksidi-kaasuseosta täynnä oleva sulkijalihaksella varustettu kelluke, joka toimii purjeen tavoin auttaen liikkumisessa sekä pitkät, noin 15 cm – 50 m pitkät lonkerot, joissa sijaitsevat ravinnonhankinnassa käytettävät polttiaissolut. Kovassa merenkäynnissä portugalinsotalaiva tyhjää uimakellukettaan kaasusta, jolloin se painuu pinnan alle turvaan pahimmalta aallokolta. Lisääntyminen tapahtuu tavallisesti suvuttomasti eli silmikoitumalla; yksittäisiä polyyppeja irtoaa yhdyskunnasta omiksi uusiksi yhdyskunnikseen.
[muokkaa] Ravinto
Ravinnokseen portugalinsotalaiva käyttää pikkukaloja, joita se lonkeroidensa polttiaissoluilla lamauttaa ja tappaa, minkä jälkeen ne nostetaan ruuansulatuspolyyppien käsiteltäviksi. Poikkeuksena tulee mainita, että on muutamia lajeja, jotka ovat immuuneja sen polttiaissolujen myrkylle ja elävätkin turvassa lonkeroiden lomassa houkutellen muita pieniä kaloja saaliiksi ja syöden niiden jäännöksiä sekä kuolleita lonkeroita. Näitä lajeja ovat esimerkiksi polyyppikala (Nomeus gronovii), Glaucus marinus –merietana ja violettikotilo (Janthina janthina).