Plioseeni

Wikipedia

Plioseeni on geologinen aikakausi 5,3–1,8 miljoonaa vuotta sitten. Plioseeni edelsi nykyistä pleistoseenikauden (kvartäärikauden) jäätiköitymisjaksoa. Plioseenin ilmasto oli yleensä hyvin lämmin, mutta viileni huomattavasti kauden lopussa.

Plioseenilla oli keskilämpötila Euroopassa 4–5 °C nykyistä korkeampi, ehkä huipussaan jopa 10 °C. Havumetsävyöhykkeen eteläraja kulki Keski- tai Pohjois-Lapissa. Ihmisen edeltäjät eteläapinat kehittyivät Afrikassa. Amerikassa eli Megatherium-niminen jättiläislaiskiainen ja Euroopassa kolmivarpainen Hipparion-hevonen. Muita kauden eläimiä olivat mammutti, suorasarvinen biisoni, villasarvikuono, sapelihammaskissa ja jättimäinen lyhytkuonoinen karhu. Plioseenin kuluessa ilmasto viileni ja kuivui huomattavasti. Jäätiköitä ilmestyi tihentyvästi korkeiden vuorten huipuille. Panaman kannas sulkeutui väliaikaisesti 3,1 ja lopullisesti 2,74 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Maa romahti kylmään jääkausitilaan, jossa jääkaudet ja lämpimät kaudet vuorottelivat. Plioseenikausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden toinen epookki.

Sisällysluettelo

1 Ilmasto
- 1.1 Plioseenin lopun romahdus kylmään jääkausitilaan
2 Eläimistö
3 Plioseenin jako
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ilmasto

Plioseenikaudella ilmasto pyrki viilenemään ja kuivumaan, ja pitkäaikaiset vaihtelut ilmestyivät selvästi näkyviin. Jäätiköitä oli pohjoisella pallonpuoliskolla viimeistään 6 miljoonaa vuotta sitten. Jäätä ilmestyi Yhdysvaltain Kalifornian Sierra Nevadan, Islannin, Etelä-Amerikan, Andien ja Venäjän vuorille. Kauden alussa oli jonkin verran tai hiukan nykyistä lämpimämpää ja kuivempaa. Ilmasto kostui kauden keskivaiheilla ja kuivui taas ilmaston viiletessä kohti seuraavan kauden jääkausia. Lämpötilassa esiintyi jo huomattavia jaksollisia vaihteluja. Välimeri kuivui tällä kaudella muutamaksi miljoonaksi vuodeksi.

Plioseenilla marenpinta oli noin 3,0 miljoonaa vuotta sitten 35 metriä nykyistä korkeammalla.

Plioseenilla oli Pohjanmeressä Välimerelle tyypillisiä subtrooppisia koralleja ja nilviäisiä. 20 °C raja ulottui merivedessä noin leveysasteelle 29° ja 15 °C asteen raja leveysasteelle 40°. Varhaisplioseenilla oli pohjanmeren rannikolla suosypressejä (Taxodium) ja tulppaanipuita (Liriodendron) ja ambrapuita (Liquidambar).

Islannissa tapahtui pieniä jäätiköitymisiä jo 5-6 miljoonaa vuotta sitten, mutta ne voimistuivat vasta noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

6/5–2,7 miljoonaa vuotta sitten oli lämmintä, vaikka Grönlanti oli jo jäässä. Plioseenin alussa oli 5 °C nykyistä lämpimämpää pohjoisilla leveyksillä. Väitetään Etelämantereella olleen vielä 4 miljoonaa vuotta sitten vaivaispuumetsiä. Lämpimimmillään plioseeni oli 4–3 miljoonaa vuotta sitten, korkeilla leveyksillä oli silloin 10 astetta nykyistä lämpimämpää. Mutta 4 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Atlantilla ajelehti jonkin aikaa jäätä, mikä viittaa ainakin paikoittaisiin ja ajoittaisiin vuoristojäätiköihin Norjassa ja Skandinaviassa näihin aikoihin. Pohjois-Amerikan Kaskadivuorten sadekatvealueitten metsä vaihtui pensaskasvillisuuteen noin 4 miljoonaa vuotta sitten, ja aavikot laajenivat Great Basinissa ajanjaksolla 4–3 miljoonaa vuotta sitten. Keskiplioseenilla noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten merivesi oli 10 °C nykyistä lämpimämpää eteläisen Länsi-Afrikan Benguelan lähellä. Merenpinta oli 30 metriä nykyistä korkeammalla. Noin 100 000 vuoden viileä kausi koettiin hieman alle 3,1 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto viileni 2,8–2,75 miljoonaa vuotta sitten rajusti mutta palautui hieman. Mutta Maa oli kytkeytynyt jääkausitilaan, jossa toistuvat, syvenevät kylmä- ja jääkaudet olivat mahdollisia. Noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten Norjanmerellä ajelehti jäätä, jota ei edeltävänä kautena siellä nähty.

Länsi-Antarktiksen jääpeite muodostui kuivattaen ja kylmentäen ilmastoa. Panaman kannaksen noustua merestä noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten Piacenzian-kaudella ehkä mannerliikuntojen, ehkä merenpinnan alenemisen takia termohaliinikierto kasvatti Atlantin suolapitoisuutta, mikä esti Golfvirran saapumisen aivan pohjoiseen. Ensimmäinen kylmäkausi oli Piacenzian-kaudella.

Himalaja kohosi yhä Intian törmätessä edelleen Aasiaan. Yhdysvaltain Kalliovuoret kohosivat.

[muokkaa] Plioseenin lopun romahdus kylmään jääkausitilaan

Maapallon siirtyminen jääkausitilaan tapahtui pääosin noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten. Ajoittaisia, jäävuoria pohjoislla merialueilla hieman lisänneitä pieniä jäätiköitymisiä tapahtui ennen 4,8 miljoonaa vuotat sitten (pitemmän aikaa), 4,3–4,2 ja 3,45–3,4 miljoonaa vuotta sitten. Hyvin lämmintä oli vielä 2,91–3,08 miljoonaa vuotta sitten. 2,90 miljoonaa vuotta sitten lämpötila tippui huomattavasti, jäi joksikin aikaa tälle tasolle ja alkoi värähdellen nousta. Samoihin aikoihin merijäätä ajelehti hieman normaalia enemmän. Mutta 2,79 miljoonaa vuotta sitten lämpötila putosi uudestaan.

Maa alkoi pudota kohti pleistoseenikaudellle tyypillistä tilaa 2,76–2,75 miljoonaa vuotta sitten. Maa oli kylmässä, pitkällä aikavälillä kylmä ja lämpimiä kausia vuorottelevassa tilassa viimeistään 2,73 miljoonaa vuotta sitten. Tälle tilalle on tyypillistä suuri Atlantin suolapitoisuus, joka mahdollistaa suolaisen, raskaan meriveden painumisen Pohjois-Atlantilla alas. Kylmänä kautena alaspainumiskohta siirtyy kauas etelään, ja syntyy jääkausi.

Lämpötila putosi hiljalleen sykkien laajalla alueella kohti suurjäätiköitymisiä ja tundra levittäytyi laajalle ja vuorille syntyi ajoittain isoja jäätiköitä. Samaan aikaan meressä ajelehtivan jään määrä lisääntyi rajusti, mikä näkyy hiekkana merenpohjan kerrostumissa. Jäätikköhän hioo hiekkaa alustastaan ja purkautuu jäävuorina mereen. Pohjoisessa meressä romahti lämpimästä kertovan planktonin määrä. Noin 2,70 miljoonaa vuotta sitten Euroopan ilmasto oli lähellä nykyistä ja 2,65 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt laajenivat laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Skandinavian jääkenttä kehittyi johonkin kokoon ehkä 3-2,5 miljoonaa vuotta ensimmäistä kertaa, varmaa tämä ei ole. Kanadan jääkilpi syntyi ensimmäistä kertaa noin2,9-2,58 miljoonaa vuotta sitten.

Kylmää tuli myös 2,42 miljoonaa vuotta sitten. Kylmää kesti noin 50 000 vuotta. Mutta Pre-Tegelenin kylmäkausi levitti tundraa Hollantiin 2,54–2,44 miljoonaa vuotta sitten kolmeen otteeseen.

Väitetään, että 2,4–2,2 miljoonaa vuotta sitten olisi ollut keskisessä Pohjois-Amerikassa suuria jäätiköitä. 1,6 miljoonaa vuotta sitten oli laajoja jääkenttiä Kanadassa.

[muokkaa] Eläimistö

Plioseenikauden nisäkäseläimistö oli suunnilleen nykyisen tyyppinen ja kehittyi vauhdilla kohti nykyistä. Tuolloin eli myös monia sukupuuttoon kuolleita lajeja kuten Pohjois-Amerikan mastodontteja. Plioseenin eläimissä oli lämminverisiä, turkillisia nisäkkäitä. Hyeenat ja sapelihammaskissat ilmestyivät kissojen, koirien ja näätien joukkoon.

Ihmisen kehitys otti Afrikassa ensi askeleet, siellä eli jo 5 miljoonaa vuotta sitten Australopithecus-eteläapinoita, joita pidetään ihmisen mahdollisina edeltäjinä tai edeltäjien lähisukulaisina, hominideina.

Amerikan mentereella gomphotheerit ja mastodontit jatkoivat. Gomphotheerit olivat pitkäturpaisia, lyhytkärsäisiä norsueläimiä. Kavioeläinten määrä väheni, niin kuin kamelit, peurat ja hevoset. Näätää muistuttavat saalistajat lajiutuivat, niin kuin myös koiraeläimet ja nopeasti juoksevat karhut.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka yhdistyivät kauden lopulla maasillalla, ja tämä johti sekoittumisiin ja muutoksiin eläimistöissä. Jotkut lajit myös hävisivät.

Maalaiskiainen, jättiarmadillo ja glyptodontti (jättivyötiäinen) vaelsivat pohjoiseen, kun Panaman kannas sulkeutui. Amerikasta hävisivät sarvikuonot, tapiirit ja kalikoteerit.

Euraasiassa oli norsuja, gomphotereeja ja stegodontteja. Jyrsijöiden määrä lisääntyi, kädellisten väheni ja tamaani vaelsi Afrikasta Aasiaan. Lehmät (esim suorasarvinen lehmä) ja antiloopit menestyivät. Joitain kamelilajeja saapui Pohjois-Amerikasta Beringian maasillan kautta. Hyeenat ja varhaiset sapelikissat ilmestyivät, liittyen koiriin, karhuihin ja näätiin.

Afrikassa olivat kavioeläimet yleisimpiä, kädelliset kehittyivät Australopithecus-lajeiksi. Lehmät ja antiloopit lajiutuivat, ja voittivat siat lukumäärällään. Varhaiset kirahvit ilmestyivät, kameli vaelsi Aasiasta. Hevonen ja nykyinen sarvikuono ilmestyivät kuvaan. Karhu, koira ja näätä liittyivät Afrikan kissoihin, hyeenoihin ja sivettikissoihin saalistajiksi. Uudet lajit ajoivat hyeenat haaskansyöjiksi.

Australiassa kehittyi erilaisia pussieläimiä. Vompatit, kengurut ja suuret diptotodontit. Petoeläimiä olivat dasyuridit, koiraa muistuttava Thylacine ja kissamainen Thylacoleo. Nykyaikainen vesinokkaeläinkehittyi. Jyrsijät ja lepakot saapuivat.

Monia plioseenin pohjoisilla leveyksillä lämpimän ilmaston eläimet ja kasvit esiintyivät muutama sata kilometriä nykyistä pohjoisempana. Kaudella ruohoa syövät kavioeläimet ja sorkkaeläimet eläimet kehittyivät ja lajiutuivat nopeasti.

Plioseenilla eli sekä vanhempia kissamaisia eläimiä että uudentyyppisiä Felinae-heimon kissaeläimiä. Hoplophoneinae-heimon johdannainen sapelihampainen Sansanosmilus eli plioseenin alku- ja keskivaiheilla ja hävisi hieman enne kauden loppua. Toinen kissamaisten eläinten vanhempi haara, Nimravinae-alaheimon nimravidit (Nimravides) elivät ainakin plioseenin keskivaiheille asti. Sapelihampaisten Machairodontinae-kissoista elivät plioseenin alkuvaiheella Macharoidus, ja loppupuolella Homotherium sekä tunnetun Smilodonin edeltäjä Megantereon. Alkeellinen Felinae-kissoja lähellä oleva kissa Dinofelis ali plioseenin alkupuolella. Felinae-kissa Felis ilmestyi plioseenin alussa, ja ilves ilmestyi plioseenin keskivaiheilla.

Aivan plioseenin alussa eli karhun pieni edeltäjä Ursus minimus 5-3,5 miljoonaa vuotta sitten. Noin 2,5-1,5, ehkä vielä 1,0 miljoonaa vuotta sitten eli etruskikarhu Ursus etruscus.

Tieteellinen nimi	Eläintyyppi tai ryhmä	Paikka, josta löydetty ja aikakausi	Koko (metriä)
Acrophoca	Hylje, merileijona, mursu	Peru varhaisplioseeni	1,50
Stupendemys	Kilpikonna	Venezuela varhaisplioseeni	2,00
Toxodon	Etelä-Amerikan kavioeläin	Argentiina Varhainen plioseeni-myöhäinen pleistoseeni	2,70
Eucladoceros	Cervidae	Italia plioseeni - pleistoseeni	2,50
Glossotherium	Maalaiskiainen	USA, Kanada plioseeni - pleistoseeni	4,00
Titanotylopus	Kameli	Koillis-USA plioseeni - pleistoseeni	3,50
Platygonus	Sika ja virtahepo	Yhdysvaltain Suuret tasangot, Etelä-Afrikka plioseeni - myöhäinen pleistoseeni	1,00
Sivatherium	Giraffidae	Intia Libya plioseeni - myöhäinen pleistoseeni	2,20
Cuvieronius	Varhainen elafantti ja mastodontti	Argentiina USA AZ FL plioseeni -nyt	2,70
Hydrodamalis gigas	Hylje, merileijona, mursu	Arktinen Pohjois-Tyynimeri plioseeni - nyt	8,00
Theropithecus	Vanhan maailman apina	Etelä-Afrikka Itä-Afrikka Keski-plioseeni - nyt	1,20
Chapalmalania	Petoeläin (Carnivora)	Argentiina Myöhäinen plioseeni	1,50
Kvabebihyrax	Varhainen juuresten ja lehtien syöjä	Kaukasus Myöhäinen plioseeni	1,60
Stegomastodon	Mastodontti, mammutti, nykyinen elefantti	Venezuela , Kaakkois-USA Myöhäinen plioseeni - pleistoseeni	2,70
Metridiochoerus	Sika ja virtahepo	Tansania Myöhäinen plioseeni - varhainen pleistoseeni	1,50
Dinofelis	Kissa	Etelä-Afrikka, Kiina Intia Ranska USA Texas Myöhäinen plioseeni - keski-pleistoseeni	1,20

[muokkaa] Plioseenin jako

Plioseenin eläimistökaudet nuorimmasta vanhempaan.

Zanclian 5,33–3,60 miljoonaa vuotta sitten (mvs)
Piacenzian 3,60–2,59 Mvs
Gelasian 2,59–1,81 Mvs

Plioseenin jako Englannissa.

Baventian 1,55–1,60 Mvs
Antian 1,60–1,70 Mvs
Thurnian 1,70–1,75 Mvs
Ludhamian 1,75–1,80 Mvs
Pre-Ludhamian
Piacenzian (Waltonian) 1,80–2,50 Mvs
Zanclian 2,50–5,30 Mvs

Kauden lopun jako:

Reuver (Reuverian)
- Varhainen 4,0?/3,6– Mvs (miljoonaa vuotta sitten)
- Keski –3,0/3,1 Mvs
- Myöhäinen 3,1/3,0–2,4/2,3? kauden alussa lämmintä 0,3 Mvs
Pretiglian (Reuveria seuraava kausi)