Koira
Wikipedia
| Koira | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Harmaa norjanhirvikoira |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Koira (canis lupus familiaris) on nisäkkäiden koiraeläinten heimoon kuuluva eläin. Koira polveutuu sudesta, risteytyy sen kanssa ja ne kykenevät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, joten sitä pidetään suden alalajina. On myös esitetty teorioita koiran polveutumisesta muista koiraeläimistä, mutta molekyylibiologiset tutkimukset eivät tue niitä. Koira on Euroopan toiseksi yleisin kotieläin kesykissan jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin, koiria on enemmän, 600 000 kpl.
Useimmilla kesykoirilla on sudesta poiketen juoksuaika kaksi kertaa vuodessa (joillain alkukantaisilla roduilla vain kerran vuodessa). Koira tulee sukukypsäksi noin 12–18 kuukauden iässä. Koiran kantoaika kestää noin 58–65 vuorokautta. Pennut syntyvät sokeina ja kuuroina. Pentujen silmät aukeavat noin kahden viikon iässä. Koiranpentuja voidaan alkaa vieroittaa emästä noin viiden viikon ikäisinä, minkä jälkeen ne vähitellen siirtyvät kiinteälle ravinnolle. Koiranpennun luovutusikä on kahdeksan viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan.
Eläintieteilijöiden mukaan koiran kesyttäminen on tapahtunut samanaikaisesti eri puolilla maailmaa 15 000–7000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. lähde? Alun perin koira kesytettiin, koska se oli hyvä vahti ja suuri apu metsästyksessä. lähde? Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana.
Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet, ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, vartio- sekä pelastuskoiria. Erityisesti ihmisen kanssa jalostetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla tai leluilla. Koira on laumaeläimenä sosiaalisesti älykäs, ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran viestintää. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä. (Katso myös Naksutinkoulutus).
Koiran kesyttämisen jälkeen sitä on käytetty erilaisiin tehtäviin. Vähitellen jalostuksella on saatu eriytettyä erilaisiin tehtäviin psyykkisesti ja fyysisesti soveltuvia rotuja. Nykyinen käytössä oleva FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) roturyhmittely jakaa koirarodut käyttötarkoituksen mukaan karkeasti kymmeneen ryhmään:
- Lammas- ja karjakoirat (FCI 1)
- Pinserit, snautserit ja molossit (FCI 2)
- Terrierit (FCI 3)
- Mäyräkoirat (FCI 4)
- Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit (FCI 5)
- Ajavat koirat (FCI 6)
- Kanakoirat (FCI 7)
- Vesikoirat ja noutajat (FCI 8)
- Seurakoirat ja kääpiökoirat (FCI 9)
- Vinttikoirat (FCI 10)
- Spanielit
Suomen suosituimpia koirarotuja ovat saksanpaimenkoira, harmaanorjanhirvikoira, kultainennoutaja, labradorinnoutaja ja suomenajokoira.
Alun perin koirarodun muodosti ryhmä koiria, joilla oli tietty käyttötarkoitus. Jalostusta ohjasivat ihmisen tarpeet, ja valinta suosi parhaiten tarkoituksensa täyttäviä koiria, jotka olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä. Sattuman kautta tietyille alueille alkoi kehittyä omanlaisiaan, eristyneitä ja yhtenäisempiä koirapopulaatioita, joita voidaan jo kutsua roduiksi. Ulkomuotojalostus on käsitteenä melko uusi, ja sen merkitys koiranjalostuksessa on entisestään korostunut viime vuosikymmeninä. Nykyisin koiranäyttelyt ovat lukumääräisesti eniten koiraharrastajia keräävä tapahtuma, ja koiran tärkein tehtävä on ihmisen seuralaisena toimiminen. Koiralla on havaittu olevan suuri merkitys esimerkiksi stressin ja verenpaineen vähentäjänä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koiraharrastuksia
Nykyään koira toimii useimmiten perheen lemmikkinä eikä pääse käyttämään energiaansa siihen työtehtävään, johon sen rotu on vuosisatojen aikana jalostunut. Jos koira ei saa riittävästi ruumiillista ja henkistä aktivointia, se turhautuu, mikä voi aiheuttaa sijaistoimintoja tai muuta ongelmakäyttäytymistä. Tämän takia omistajan pitäisi jaksaa harrastaa liikuntaa koiran kanssa, ja mielellään jo ennen koiran hankkimista selvittää koiran aktiviteettien tarve.
Koirarotujen välillä on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sitä enemmän se myös tarvitsee tekemistä ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta virikettä sekä koiralle että isännälle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit. Näistä tunnetuimpia ovat:
- Tottelevaisuuskoulutus eli Toko
- Agility
- Palveluskoiratoiminta
- Koiranäyttelyt
- Jälki
- Rauniokoulutus
- Vesipelastus
- Kaverikoiratoiminta
- Koiratanssi
[muokkaa] Koirarodut
Maailmassa on useita satoja koirarotuja, joilla on jonkin maan keskusjärjestön hyväksymä rotumääritelmä. Vuosittain rekisteröidään miljoonia puhdasrotuisia koiria, ja vielä enemmän syntyy sekarotuisia ja rekisteröimättömiä pentuja.
Kaikilla koirilla on yhteinen alkuperä. Erilaiset koirarodut ovat saaneet alkunsa paikallisista koirapopulaatioista, joita on alettu tarkoituksella jalostaa jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten. Ajan myötä paikallisen koirapopulaation ulkonäkö vakiintui ja alkoi selvästi erottua jostain muusta koirapopulaatiosta, jolloin on voitu alkaa puhua koirarodusta. Tiettyjä piirteitä jalostamalla on saatu aikaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia koiria. Koirilla on erilaisia korvia, häntiä ja kuonoja. Koira voi olla luppakorvainen kuten ajokoirat, pystykorvainen kuten saksanpaimenkoira, taittuvakorvainen kuten pumi tai ruusukorvainen kuten monet vinttikoirat. Korvia myös typistetään joissakin maissa esimerkiksi dobermanneilta, mutta Suomessa korvien typistäminen on kielletty. Myös erilaisia väri- ja turkkimuunnoksia on lukemattomia.
Tiukka puhdasrotuisuuteen ja ulkonäön perusteella suoritettuun valintaan pohjautuva jalostus on melko uusi kehityssuunta, ja sitä pidetään yhtenä syynä monella rodulla lyhyessä ajassa esiin tulleisiin perinnöllisiin ongelmiin, kuten vikoihin ja sairauksiin.
Sekarotuiset koirat ovat kahden tai useamman rodun risteytyksiä. Monet sekarotuiset syntyvät suunnittelematta niin sanottuina vahinkopentuina. Sekarotuisen pennun ulkonäköä, luonnetta tai käyttäytymistä ei voi ennustaa yhtä varmasti kuin puhdasrotuisen koiranpennun. Sekarotuiset koirat hyötyvät usein sisäsiitoksen purkautumisesta ja elinvoiman lisääntymisestä verrattuna usein sisäsiitettyihin rotukoiriin, mutta myös sekarotuisilla koirilla esiintyy rotukoirilla tavattavia sairauksia, kuten lonkkanivelen kasvuhäiriötä eli lonkkadysplasiaa.
Katso Luettelo koiraroduista ja FCI:n määrittelemät roturyhmät.
[muokkaa] Koirien sairauksia
Ripuli ja oksentelu Ripuli on yksi tavallisimmista koirien vaivoista. Se voi aiheutua esim. viruksista, bakteereista, sopimattomasta tai pilaantuneesta ravinnosta. Oksentaminen silloin tällöin on normaalia, mutta jatkuva oksentelu kertoo ruuansulatuskanavan sairaudesta. Aiheuttajat ovat samoja kuin ripulissakin. Varsinkin nuoren koiran ollessa kyseessä täytyy pitää lisäksi mielessä vierasesineen mahdollisuus.
Oksentelevan ja ripuloivan koiran hoito aloitetaan heti vuorokauden vesipaastolla (1 litra vettä + 1 ruokalusikallinen sokeria + 1 teelusikallinen suolaa). Se rauhoittaa ärtyneen suoliston. Jos oksentelu ja ripuli on niin rajua, että koira muuttuu apaattiseksi, on heti käännyttävä eläinlääkärin puoleen. Koira tarvitsee silloin paitsi nestehoitoa, usein myös muuta lääkitystä.
Korvatulehdus Korvan tulehdukset ovat koirilla yleisiä. Vaikka koiralla olisi pystykorvat, ei se estä sitä saamasta tautia. Varsinkin nuorille koirille tuntuu helposti tulevan tulehdus korviin.
Tulehtunut korvakäytävä on punainen ja usein kostea syvältä korvakäytävästä tulevasta eritteestä. Koira aristaa selvästi korvaansa. Se ravistelee päätään, raapii korvallistaan ja kulkee pää vinossa. Korvaa haistaessa siitä erittyy pistävä haju.
Ensiavuksi käy hyvin apteekista ilman reseptiä saatavat OTITA-korvatipat. Älä puhdista pumpulipuikoilla! Niillä työnnät tulehduseritteet helposti vain syvemmälle korvaan! Mikäli ensiavusta ei ole apua, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen.
Kuinka usein koiran korvat on puhdistettava? Selkeä vastaus on: vain tarpeen vaatiessa. Korvakäytävän iho vaurioituu herkästi mekaanisesta hankauksesta. Puhtaita terveitä korvia ei ole syytä mennä rassailemaan. Terveet korvat puhdistavat itse itsensä.
Kapieläimen aiheuttama korvatulehdus Kapieläimen aiheuttama korvatulehdus on oireiltaan lievä. Sille on tyypillistä tumma tervamainen korvaerite. Ainut tehokas hoito on eläinlääkärin antama IVOMEC-pistos.
Anaalirauhasten tulehdus Koira- ja näätäeläimillä on peräaukon sivuilla anaalirauhaset, joista ne reviirinsä merkitsemiseksi erittävät ulostaessaan pistävän hajuista eritettä. Joskus rauhaset tyhjentyvät esimerkiksi koiran pelästyessä jotakin. Noiden rauhasten luonnollinen tyhjentyminen voi joskus estyä ja rauhaset tukkeutuvat. Vähäpätöiseltä kuulostava vaiva voi olla oireiltaan hyvin dramaattinen. Koira voi olla jäykkä ja kipeä. Se ei halua liikkua ja voi ontua takajalkaansa. Se voi myös vetää takapuoltaan maata pitkin.
Lievissä tapauksissa riittää rauhasten tyhjennys, mutta vaikeimmissa joudutaan monesti turvautumaan lisäksi antibioottihoitoon. Jos anaalirauhasten tukkeutumisesta muodostuu pysyvä ongelma koiralle, ne voidaan poistaa kirurgisesti.
Kohtutulehdus Kohtutulehdukset ovat keski-ikäisillä ja vanhoilla nartuilla yleisiä. Ne liittyvät hormonitasapainon häiriytymiseen ja alkavat usein pian juoksuajan jälkeen. Tavallisin oire on runsas juominen yhdistyneenä ruokahaluttomuuteen. Jos kohdunsuu on kiinni, kohtuun kertyy jopa litratolkulla märkäistä eritettä. Kohtu venyy äärimmilleen ja vatsa pullistuu. Jos kohdunsuu on auki, valuu märkäinen erite emättimen kautta ulos ja koiran yleistila ei ole niin huono kuin kohdunsuun ollessa sulkeutunut.
Lähes aina ainoa järkevä vaihtoehto on kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus. Jos kyseessä on arvokas siitosnarttu, voidaan kohtutulehdus yrittää hoitaa antibiootein ja kohtuhuuhteluin.
Hoitamattomana märkäinen kohtutulehdus johtaa kuolemaan. Jos epäilee kohtusairautta, kannattaa kääntyä heti eläinlääkärin puoleen, joka voi ultraamalla ja muin keinoin selvittää tilanteen vakavuuden.
Kilpirauhasen vajaatoiminta Koirilla esiintyy jonkin verran kilpirauhasen vajaatoimintaa. Sen oireina ovat flegmaattisuus, karvapuutokset varsinkin leveälti kaulan alueelta, joka muuttuu iholtaan tummaksi.
Sairaus voidaan todeta eläinlääkärin määräämissä laboratoriokokeissa. Sitä hoidetaan elinikäisellä tyroksiinilääkityksellä.
Haiman vajaatoiminta Koiralta puuttuvat melkein kaikki haiman ruuansulatusentsyymit. Sen seurauksena koira ei sulata syömäänsä ravintoa ja se laihtuu vaikka sillä on valtaisa nälkä.
Sairaus ilmenee usein jo 1-3 vuoden iässä. Ruuansulatusentsyymeitä erittävä haiman osa on tuhoutunut tai tuhoutumassa. Koiralla on ns. haiman surkastuma.
Sairauden oireet alkavat yleensä vähitellen. Sairautta luullaan aluksi usein loisten aiheuttamaksi, koska koira syö paljon ja vain laihtuu. Vatsa kurisee, eikä koira aina pysty pidättämään äkillisen ulostamistarpeen yllättäessä. Tällaista voi toki sattua herkkävatsaisille koirille ilman haiman vajaatoimintaakin. Uloste on vaaleata, pehmeää, rasvaisen näköistä ja haisee pahalle.
Sairasta koiraa voidaan hoitaa. Jokaisen ruokinnan yhteydessä sille on annettava haimaentsyymitabletteja. Ne pystyvät kuitenkin vain osaksi korjaamaan vajaatoimintaa. Koira voi lihoa ja ulosteet kiinteytyä, mutta varsinkin stressitilanteissa ja ylensyötön yhteydessä koira saattaa saada ripulin.
Monet sairaat koirat kärsivät jatkuvista suolistohäiriöistä. Vatsan kurina voi olla voimakasta. Sairaus voi myös päättyä äkilliseen suolenkiertymään, joka on hoitamaton paikka.
Diabetes Lihavilla, vanhenevilla koirilla on usein diabetesta. Se voi myös olla synnynnäistä haimakudoksen puutoksesta johtuvaa tai sairauden aiheuttamien muutosten seurauksena syntynyttä. Sairas koira juo ja syö paljon sekä virtsaa usein. Koira laihtuu, turkki käy takkuiseksi ja ihottumaa esiintyy. Varsinkin vanhoja koiria vaivaavat silmätulehdukset ja esiintyy kaihia.
Jos sokeritauti havaitaan ajoissa, sitä voidaan hoitaa ruokavaliolla ja lääkkeillä. Lääkityksenä käytetään myös insuliinia. Sen annostus on määriteltävä tarkasti.
Silmätulehdus Silmätulehduksista yleisin on sidekalvotulehdus. Se ilmenee silmien punoittamisena ja vetisenä vuotona silloin kun aiheuttaja on jokin ärsyttävä tekijä, kuten tuuli tai veto tai silmään joutunut roska. Se voi myös ilmetä märkäisenä vuotona, ”rähmimisenä”, kun aiheuttaja on jokin bakteeri. Ärsytyksestä aiheutunut sidekalvotulehdus paranee usein itsestään, kunhan ärsyttävä tekijä saadaan eliminoitua.
Jos epäilet koiran silmässä olevan roskan, huuhtele sitä haalealla keitetyllä vedellä pariin otteeseen, sillä silmäluomien alle jääneet hiukkaset ovat erittäin ärsyttäviä.
Bakteerin aiheuttama sidekalvotulehdus vaatii antibioottihoidon, joka järjestyy eläinlääkärissä käymällä.
Sarveiskalvotulehdus voi olla hyvin kivulias. Tulehtunut silmä muuttuu sameaksi, ”jääpeitteiseksi”, ja on niin kipeä, että koira pitää sitä enimmäkseen suljettuna. Sarveiskalvotulehdusta ei saa mennä lääkitsemään omin päin millään vanhoilla silmätipoilla, sillä väärästä hoidosta saattaa olla seurauksena entistä suurempi vahinko. Pahimpaan kipuun voi kuitenkin ensiavuksi antaa Disperiiniä.
PRA Vakavia silmän sairauksia ovat PRA eli verkkokalvon surkastuma, jolloin sairaus tuhoaa verkkokalvon valoa aistivia soluja. Koira tulee vähitellen hämäräsokeaksi ja myöhemmin jopa täysin sokeaksi.
Kliiniset oireet ilmaantuvat noin 2-4 vuoden ikäisenä. Koira tulee hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Se alkaa törmäillä oudossa ympäristössä. Silmäterä on laaja ja silmän pohja loistaa pupilla-aukosta ”epänormaalin kirkkaana”.
PRA sairaus on perinnöllinen. Koska periytyvyys tapahtuu väistyvän geenin välityksellä (resessiivinen), voi koira olla kliinisesti terve, vaikka kantaakin sairautta perimässään. Jotta koira sairastuisi PRA:an tulee sekä isän että äidin perimässä olla sairautta aiheuttava geeni.
Harmaakaihi HC, katarakta eli harmaakaihi aiheuttaa silmän linssin samentumisen. Yleensä se tulee molempiin silmiin ja on etenevä eli sokeuteen johtava.
Ilmenemisikä vaihtelee suuresti roduittain ja useimmiten se ilmenee ennen neljän vuoden ikää, mutta ei ole epätavallinen 7-8 vuoden iässäkään. Ns. vanhuuden harmaakaihi ei ole varsinainen kaihi vaan seuraus linssin tiivistymisestä iän myötä.
Verkkokalvon kasvuhäiriö RD, Retina dysplasia, verkkokalvon kasvuhäiriö esiintyy monimuotoisena. Vaikeissa muodoissa verkkokalvo irtautuu kokonaan. Tämä johtaa luonnollisesti täyteen sokeuteen.
Toisessa muodossa verkkokalvo irtoaa useilta pieniltä alueilta ja kolmannessa muodossa verkkokalvo irtoaa kapeina poimuina. Kahdessa viimeksi mainitussa muodossa näkökyvyn heikkeneminen riippuu muutosten runsaudesta.
[muokkaa] Koira symbolina ja taruissa
Koira edustaa valppautta ja uskollisuutta. Sen tehtäväksi jää tarinoissa ja saduissa varoittaa ihmisiä uhkaavista vaaroista. Erään vanhan tarun mukaan koira pelasti nukkuvan lapsen kyykäärmeen tappavalta puraisulta. Lisäksi antiikin Kreikan mytologioissa valtava kolmipäinen koira Kerberos kuvataan tuonpuoleisen porttien vartijaksi. Paikoin on uhrattu koiria kuolleiden puolesta, jotta ne toimisivat vainajan oppaina tuonpuoleisessa.
[muokkaa] Kuuluisia ja fiktiivisiä koiria
- Balto, Alaskalainen rekikoira josta tehtiin myös elokuva
- Beethoven, elokuvista kuuluisa bernhardilainen
- Blondi, Adolf Hitlerin ja Eva Braunin lemmikki
- Hopeanuoli, animesarjassa
- Kaunotar ja Kulkuri, koirapariskunta Disney-animaatiossa
- Laika, ensimmäinen koira avaruudessa
- Lassie, uskollinen collie kirjoissa, elokuvissa ja televisiossa
- Osku eli Odie Karvinen-sarjakuvasta
- Pluto, Mikki Hiiren lemmikki
- Pulivari, Aku Ankan lemmikki
- Rantanplan, poliisikoira Lucky Luke -sarjakuvissa
- Ressu eli Snoopy Tenavat-sarjakuvasta
- Rin-tin-tin, ensimmäinen elokuvatähdeksi noussut eläin
- Ransu Karvakuono, nukkekoira Pikku-Kakkosessa
- Susikoira Roi, Jorma Kurvisen nuortenkirjojen koirahahmo
- Tasha-bokseri, jonka genomi selvitettiin 2005
- Toto, cairnterrieri elokuvassa Ihmemaa Oz
- Milou, Tintin viskistä pitävä karkeakarvainen kettuterrieri Tintti-sarjakuvasta.
- Idefix, Asterixin ystävän Obelixin koira.
- Väsy, Vastakarvaan-sarjakuvissa esiintyvä rodultaan tuntematon koira.
- Wee Jock, Hamish MacBethin (Ylämaan kettu) valkoinen länsiylämaanterrieri.
