Platonin kirjeet
Wikipedia
| Platonin teokset | |
| I tetralogia | |
| II tetralogia | |
| III tetralogia | |
| IV tetralogia | |
| V tetralogia | |
| VI tetralogia | |
| VII tetralogia | |
| VIII tetralogia | |
| IX tetralogia - Minos - Lait - Epinomis - Kirjeet |
|
| Epäperäiset | |
Platonin kirjeisiin, jotka ovat osa Platonilta säilyneiden teosten kaanonia, kuuluu kolmetoista hänen nimiinsa laitettua kirjettä. Näiden lisäksi tunnetaan muutamia muita hänen nimiinsä laitettuja kirjeitä muuta kautta. Näistä kaikista todennäköisesti ainoastaan Kirje VII on aito ja muut on kirjoitettu Platonin kuoleman jälkeen.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirje VII
Platonin Kirje VII on todennäköisesti aito. Sen alkuosa käsittelee Platonin epäonnistunutta käyntiä Sisilian Syrakusassa. Hän epäonnistui Dionin opastuksessa ja tästä tuli yrityksistä huolimatta tyranni. Platon alkaa käsitellä ideaoppiaan vastustaakseen väitettä, jonka mukaan Dion olisi saanut täyden filosofisen hengen ja ymmärryksen Platonin filosofisista löydöistä. Kirjeen loppuosa antaa tämän vuoksi yksityiskohtaisen selityksen ideaopista ja erityisesti täydellistä ympyrää ja sitä, kuinka mikään ympyrän kopio ei ole täydellinen ympyrä. Täydellisen ympyrän ideasta ei voida edes puhua, koska kieli ja sen määritelmät eivät nekään ole täydellisiä ympyröitä.
Platon osoittaa näin Dionin väitteet vääriksi antamalla parhaan mahdollisen selonteon todellisesta ympyrästä, joka on erilainen kuin sanat, piirrokset, määritelmät tai tieto siitä mitä on todella olemassa. Todellista, käsittämättömissä olevaa ympyrää ei voida ilmaista muuttuvalla kielellä. Platon yrittää kuvata, mikä on ikuista ja muuttumatonta. Tässä hän asettaa olemisen ja tulemisen vastakkain.
[muokkaa] Muut kirjeet
Kirje I on osoitettu Dionysiokselle. Se on sepitetty todennäköisesti vasta hellenistisenä aikana.[2]
Kirje II on laadittu Akatemiassa Kirjeen VII esikuvan mukaan. Kirjeen tarkoituksena on ollut kuvata Platonin ja Dionysioksen suhde paremmaksi kuin mitä yleensä on ajateltu.[3]
Kirje III on osoitettu Dionysiokselle ja se on osa hänen ja Platonin kuviteltua kirjeenvaihtoa.[4]
Kirje IV on osoitettu Dionille ja se on osa hänen ja Platonin kuviteltua kirjeenvaihtoa.[4]
Kirje V on osoitettu Makedonian kuninkaalle Perdikkas III:lle ja on osa hänen ja Platonin kuviteltua kirjeenvaihtoa.[5]
Kirje VI on osoitettu Atarneuksen tyrannille Hermiaalle. Se pyrkii suosittelemaan tyrannille yhteistyötä filosofien kanssa.[5]
Kirje VIII on osoitettu Dionin syrakusalaisille kannattajille, ja se liittyy sisältönsä puolesta läheisesti Kirjeeseen VII. Kirjettä on usein pidetty aitona, mutta nykyään tutkijat ovat asiasta eri mieltä.[5]
Kirje IX on osoitetty Arkhytaalle. Se on kirjoitettu mahdollisesti 200-luvulla tai 100-luvun alussa eaa.[6]
Kirje X on osoitettu muuten tuntemattomalle Aristodorokselle, Dionin ystävälle. Se on kirjoitettu vasta hellenistisenä aikana.[2]
Kirje XI on osoitettu muuten tuntemattomalle Laodamaalle. Se on kirjoitettu vasta hellenistisenä aikana.[2]
Kirje XII on Arkhytaalle osoitetty lyhyt kirje. Sen aitous on ollut epäilyksenalaisena jo antiikin aikana.[6]
Kirje XIII on osoitettu Dionysiokselle.[5]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Thesleff 1989, ss. 414-415.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Thesleff 1989, s. 422.
- ↑ Thesleff 1989, s. 418.
- ↑ 4,0 4,1 Thesleff 1989, s. 419.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 Thesleff 1989, s. 420.
- ↑ 6,0 6,1 Thesleff 1989, s. 423.
[muokkaa] Lähteet
- Thesleff, Holger: Platon. Suomennos Marja Itkonen-Kaila. Otava, Helsinki 1989.
[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi
- Platon: Kirjeet VI-VIII; Kirjeet I-V, IX-XIII, teoksessa Teokset VII. Suomennos A. M. Anttila ja Marja Itkonen-Kaila. Toinen painos. Helsinki: Otava, 1999.
