Pesukarhu
Wikipedia
| Pesukarhu | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pesukarhu (Procyon lotor) on pohjoisamerikkalainen älykäs nisäkäs. Sitä esiintyy istutettuna myös osissa Eurooppaa ja Aasiaa. Eläimen nimitys johtuu sen tavasta "pestä" ruokansa vedessä. On epäselvää puhdistaako pesukarhu todella ruokaansa vai tekeekö se pesemiseltä näyttäviä liikkeitä jostain muusta syystä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Pesukarhun tunnusomainen ulkoinen piirre on mustat silmänympärykset, joka saa pesukarhun näyttämään kuin sillä olisi ”rosvon maski”. Lisäksi pesukarhulla on tuuhea harmaa häntä, jossa on 4-10 mustaa raitaa. Pesukarhun turkki on harmaa, ruskea sekä musta riippuen hieman asuinympäristöstä. Etukäpälät muistuttavat hentoja ihmiskäsiä ja tekevät pesukarhusta erityisen taitavan käsistään. Kämmenet ovat erittäin herkät ja pesukarhu käyttää käsiensä tuntoherkkyyttä etsiessään ravintoa. Käpälien tuntoherkkyys on hyvä lämpötilasta riippumatta. Etu- ja takakäpälissä on viisi varvasta. Aikuinen pesukarhu painaa noin 5,5-9,5 kg riippuen asuinpaikasta. Urokset painavat yleensä noin 10-30% enemmän kuin naaraat. Pesukarhun ruumiin pituus vaihtelee noin 60 cm:stä 95 cm:iin. Häntä on noin 19-40 cm pitkä. Pesukarhun kuulo ja pimeännäkö ovat erityisen herkkiä. Pesukarhun haju- ja makuaisti sen sijaan on heikko.
Pesukarhun askellus näyttää hieman kömpelöltä ja huojuvalta, mutta silti se voi saavuttaa jopa 25 km/h nopeuden. Pesukarhut ovat taitavia kiipeilijöitä eivätkä hätkähdä suuriakaan pudotuksia. Tämän lisäksi pesukarhut ovat taitavia uimaan, vaikkakaan eivät tätä tee kovin mielellään, sillä vettä läpäisevä turkki tulee uidessa painavaksi. Pesukarhut liikkuvat vain juuri niin paljon, kuin niiden tarvitsee liikkua saadakseen tarvitsemansa ravintonsa. Yhden yön aikana pesukarhu voi kulkea niinkin vähän kuin vain 0,75-2,5 km. Kesällä emot liikkuvat enemmän aktiivisten poikastensa perässä.
[muokkaa] Elintavat
Pesukarhut asuvat erityisesti puiden onkaloissa, mutta myös maakuopissa, luolissa, hylätyissä taloissa, ladoissa, autotalleissa ja ihmisten asumuksissa. Erittäin sopeutuvaisina eläiminä niitä tavataan monenlaisissa ympäristöissä erityisesti ihmisten lähistöllä. Ainoa merkittävä vaatimus asuinympäristölle on veden läheisyys. Pesukarhu viihtyy erityisesti kosteilla metsäalueilla, mutta niitä tavataan myös runsaasti kaupungeissa.
Eläin liikkuu pääosin öisin ja päivisin se nukkuu pesässään piilossa vihollisilta. Talvella pesukarhut eivät vaivu horrokseen, mutta erityisen kylminä talvina ne voivat nukkua pitkiä aikoja vetäytyen pesäänsä. Tänä aikana elintoiminnot ovat normaalit ja pesukarhu voikin menettää jopa 50% painostaan.
Pesukarhu on luonnossa elänyt jopa 12 vuotiaaksi asti, mutta yleensä ne elävät vain muutaman vuoden ikäiseksi. Useimmat kuolevat jo alle kahden vuoden ikäisinä, mutta jos pesukarhu selviää tämän vaiheen yli, niin odotettavissa oleva elinikä on 4-5 vuotta. Yleisin kuoleman aiheuttaja on ihminen (metsästys, ansat, autot) ja aliravitsemus.
[muokkaa] Ravinto
Pesukarhut ovat kaikkiruokaisia yöeläimiä. Niiden ruokavalioon kuuluvat esimerkiksi marjat, hyönteiset, munat sekä pienet eläimet. Kaupungeissa asustavien pesukarhujen ravintona on lisäksi ihmisten jälkeensä jättämät ruoat. Pesukarhut ovat usein ihmisten riesana sillä ne ovat nokkelia ja taitavia käsistään. Öisin ne kumoavat jäteastioita ja penkovat varastoja ja autotalleja etsiessään ravintoa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Lisääntyminen tapahtuu tammi- tai helmikuussa ja 4-5 pesukarhun poikue syntyy huhti- tai toukokuussa. Lisääntymisen aikana uros ja naaras viihtyvät yhdessä, mutta uros ei osallistu poikasten kasvatukseen. Poikaset syntyvät sokeina. Niiden silmät avautuvat noin 18-24 päivän ikäisinä. Kesän lopulla poikaset poistuvat pesästä. Poikaset viettävät ensimmäisen talven emon kanssa ja vasta keväällä ne itsenäistyvät. Tämän jälkeenkin emo ja poikaset usein asuvat lähekkäin.
Naaraista tulee sukukypsiä alle vuoden ikäisenä, mutta uroksilla tämä tapahtuu vasta toisena elinvuonna.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesukarhut ovat yleisiä Amerikassa, niitä esiintyy etelä-Kanadasta aina Keski-Amerikkaan saakka. Pesukarhut ovat erittäin älykkäitä ja sopeutuvaisia eläimiä. Tämä on mahdollistanut niiden leviämisen aivan suurkaupunkien keskustoihinkin.
[muokkaa] Pesukarhut Euroopassa
Vuonna 1934 Luftwaffen komentaja Hermann Göring päätti päästää Saksan luontoon pari pesukarhua "rikastuttaakseen kolmannen valtakunnan eläimistöä". Pesukarhujen voittokulku on ollut menestyksekkäämpi kuin natsien ja tällä hetkellä Saksassa on arviolta yli miljoona pesukarhua. Samaan aikaan kun Saksan luontoon kuuluvat eläimet kuten ilves ja majava ovat katoamassa täysin, pesukarhujen määrä kasvaa tasaisesti. Syy tähän valtaisaan menestykseen on luontaisten vihollisten puute sekä pesukarhun kaikkiruokaisuus. Kasselin kaupungisssa on arviolta 100 pesukarhua hehtaarilla, mikä vastaa pesukarhujen esiintymistiheyttä Pohjois-Amerikan suurissa kaupungeissa.
[muokkaa] Pesukarhut ja ihminen
Pesukarhua on mahdollista pitää lemmikkinä Yhdysvalloissa joissain osavaltioissa. Pesukarhut ovat vaikeita kesyttää ja ne ovat erittäin aktiivisia ja uteliaita, joten ne voivat aiheuttaa jatkuvaa tuhoa kotona. Vaikka pesukarhut ovat yöeläjiä ne voidaan totuttaa olemaan valveilla päivisin ja nukkumaan öisin. Lemmikkinä ne voivat tulla ylipainoisiksi liikunnan puutteen ja huonon ruokavalion vuoksi. Kesytetyt pesukarhut, jotka päästetään vapaaksi eivät yleensä sopeudu elämään luonnossa.
Koska pesukarhut elävät usein aivan ihmisten välittömässä läheisyydessä ja ovat erittäin uteliaita, ne voivat aiheuttaa aineellista vahinkoa tuhoamalla puutarhoja, kaatamalla roska-astioita tai valtaamalla ihmisasutuksia. Erityisen suurta tuhoa pesukarhut voivat aiheuttaa maatiloilla, joissa ne voivat syödä osan sadosta. Kaupungeissa joissa asuu paljon pesukarhuja, ihmiset ovat oppineet lukitsemaan roska-astiat ja välttämään jättämästä mitään ruokaa saataville.
[muokkaa] Lähteet
- tieteellinen luokitus tarkistettu: ITIS: Procyon lotor (Taxonomic Serial No.: 180575)
