Pensaskerttu
Wikipedia
| Pensaskerttu Elinvoimainen |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Sylvia communis |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pensaskerttu (Sylvia communis) on kerttuihin kuuluva, pirteästi laulava pusikoiden lintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 13-15 cm, paino 14-16 g.
Pensaskertun vilahtaessa pensaikossa huomaa ensimmäiseksi ruosteenruskeat siiven yläpeitinhöyhenet, valkoisen kurkun ja pitkähkön pyrstön, joka usein on terhakasti pystyssä. Pensakerttu on utelias ja melko peloton. Vanha koiras on keväällä kirkkaampi väreiltään, pää on harmaa ja kurkku laajalti puhtaanvalkoinen. Heinä-elokuisen sulkasadon jälkeen kaikki pensaskertut ovat hyvin samannäköisiä.
Ääniä on useita. Tyypillinen on "väd-väd-väd...", pitkinä sarjoina. Varoittaa pesällä käheästi surahtaen ja maiskuttavalla "tsäk tsäk" äänellä. Laulu on hyvin reipas ja kiihkeä, lyhyt säe, jota voisi kuvailla vaikka näin: "trii-tryy-tri-tryy-ti-ry". Jotkut koiraat myös lavertelevat lehtokertun tapaan ja lisäävät säkeisiin matkintoja, jolloin laulu voi erehdyttävästi kuulostaa huonolta luhtakerttuselta. Kannattaa etsiä laulaja näkyviin.
Vanhin suomalainen rengastettu pensaskerttu on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Eurooppa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta ja tundran eteläpuolinen Aasia aina Mongoliaan saakka. Suomessa pesii 250 000–400 000 paria Lapin rajoille asti, pohjoisosissa laji on harvalukuinen. Pensaskerttu on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Keväällä ensimmäiset palaavat vappuna ja pääosa toukokuun puolivälin jälkeen. Syysmuutto on elo–syyskuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kaikenlaiset pensaikot ja korkeavartisia ruohoja kasvavat avomaat, kuten niityt, kedot, laitumet, täytemaa-alueet, pihat ja puutarhat sekä pelto-ojien, teiden ja junaratojen varret. Metsän sisällä pensaskerttua ei tapaa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Heinänkorsista rakennettu huteran näköinen pesä on matalalla pensaassa, risukasassa, vatukossa, nokkospuskassa tms. ruohokasvien varassa. Munintakausi alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti 5 vaaleahkoa, pienipilkkuista munaa. Molemmat emot hautovat 11-12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä jo ennen kuin osaavat kunnolla lentää, vajaan 2 viikon ikäisinä. Mahdollisesti jotkut parit pesivät kahdesti kesässä. Koiraalla voi olla 2 naarasta.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteissyöjä, joka syö myös muita selkärangattomia. Loppukesällä syö marjoja.
