Lehtokerttu
Wikipedia
| Lehtokerttu Elinvoimainen |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Lehtokerttu |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Lehtokerttu (Sylvia borin)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 15-16 cm, paino n. 20 g. Lehtokertun perustuntomerkki on se, että siinä ei ole mitään yksityiskohtaa, mihin silmä tarttuisi. Väriltään se on harmaanruskea, alapuoli on hieman vaaleampi. Kooltaan se on talitiaisen luokkaa. Se liikkuu pensaikossa ja lehtipuun lehvästössä melko arkana, ja sitä ei helpolla pääse kunnolla tarkkailemaan. Laulu paljastaa sen touko-heinäkuussa: lähes katkeamatonta miellyttävää lavertelua, kuin hilpeätä lörpöttelyä, kuuluu tavallisesti lehtipuun latvustosta. Ääni on käheä maiskuttelu "svät-svät-svät...", jota kuulee tavallisesti vain pesän lähistöllä.
Lehtokerttujemme sulkasato tapahtuu vasta talvehtimisalueella. Sekä vanhat että nuoret linnut sulkivat siellä koko höyhenpukunsa. Loppukesällä vanhat ja nuoret lehtokertut erottaa höyhenpukujen kuluneisuudesta: nuorella on tuore ja aavistuksen kellertävämpi höyhenpuku. Lehtokertulla on vahvat sulat, sillä usein vanhojen lintujen sulat ovat vielä suhteellisen hyväkuntoiset syysmuuton aikana, toisin kuin esim. kerttusten ja sirkkalintujen hyvin kuluneet sulat.
Vanhin suomalainen rengastettu lehtokerttu on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen vähintään 14 vuoden 2 kuukauden ikäinen lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Lähes koko Eurooppa ja Aasian läntiset ja keskiset osat. Parimäärä Suomessa n. 1 miljoona. Suomen 12. runsain lintulaji. Rusain kanta on Etelä- ja Keski-Suomessa, esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Metsä-Lapissa. Lehtokerttu on muuttolintu, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Keväällä se saapuu touko-kesäkuussa, syksyllä lähtee elo-syyskuussa. Joitakin viivyttelijöitä tavataan yleisesti vielä lokakuussa.
Euroopassa pesii 10-13 miljoonaa paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Lehtipuuvaltaiset sekametsät ja lehtimetsät, puutarhat, pihat, varttuneet lehtipuutaimikot, vesistöjen rantametsät, pellonreunametsät jne. Lisävaatimuksena on, että pensaikkoa on ainakin jonkun verran.
[muokkaa] Lisääntyminen
Hatara korsipesä matalalla pensaassa, puuntaimessa tai korkeissa ruohovartisissa kasveissa, esim. koiranputkissa, nokkosissa, vatuissa jne. Naaras munii toukokuun lopulla-kesäkuun alkupuolella 4-6, tavallisesti 5, vaaleata tummatäpläistä munaa. Molemmat emot hautovat yhteensä n. 12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ollessaan vielä lentokyvyttömiä 10-11 vrk:n ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Joillakin vielä toinen pesue.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteiset, hämähäkit ja marjat.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Marjakangas, Arto 1980: Lehtokertun Sylvia borin pesä korkealla koivussa. - Lintumies 4.1980 s. 180. LYL.
- Solonen, Tapio 1976: Lammin biologisen aseman ympäristön lehtokerttupopulaatio vuosina 1971-76. - M. Sc. thesis, Dept. Zool., Univ. Helsinki.
- Solonen, Tapio 1977: Lehtokertun Sylvia borin pesimäbiologiasta. - Lintumies 3.1977 s. 69-78. LYL.
- Solonen, Tapio 1979: Population dynamics of the Garden Warbler Sylvia borin in southern Finland. - Ornis Fennica 56:3-12.
- Solonen, Tapio 1980: Lehtokerttu pesimälintuyhteisön jäsenenä. - Ornis Fennica 57:58-63.
