Luhtakerttunen
Wikipedia
| Luhtakerttunen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) on keskikokoinen kerttu. Se elää lauhkeassa osassa Eurooppaa ja läntisessä Aasiassa. Luhtakerttunen on muuttolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 13-15 cm. Hieman suurempi kuin hyvin samannäköinen rytikerttunen. Yläpuolen väri ruskea, kevätpuvussa aavistuksen vihertävä. Alapuoli kellahtavan valkea. Nokka on pitkä ja terävä, vähän lyhyempi kuin rytikerttusen. Nuoret luhta- ja rytikerttuset ovat niin samannäköisiä, että varma määritys onnistuu usein vasta silloin, kun lintu on kädessä. Siipisulkien pituuksien ja kovertumien erot ovat tärkeitä tuntomerkkejä, samoin kynsien väri ja takavarpaan kynnen pituus. Paino on keskimäärin 11-12 g.
Laulu on luhtakerttusen parhain tuntomerkki. Se on linnustomme aivan parhaimpia laulutaitureita. Laulu on erittäin kiihkeää, nopearytmistä ja pulppuilevaa. Siinä on runsaasti matkintoja eri lintulajeilta, joista suuri osa on kotoisin sen talvehtimisalueilta eteläisestä Afrikasta. Ääni on terävä naksahdus "tsäk", erilainen kuin rytikerttusen "tret".
Vanhin suomalainen rengastettu luhtakerttunen on ollut 6 vuotta 10 kuukautta 19 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Keski- ja Itä-Eurooppa sekä osassa Keski-Aasiaa. Suomen ensimmäinen havainto on Helsingistä 1944. Laji on lisääntynyt vahvasti, ja varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla se laajensi asuinaluettaan nopeasti. Suomessa pesii n. 5000 paria. Muuttaa elokuussa eteläiseen Afrikkaan ja palaa sieltä toukokuun lopulta alkaen.
[muokkaa] Elinympäristö
Kaikenlaiset kosteikot: jokien, järvien ja merenlahtien pensaikkoiset ja ruovikkoiset rannat, valtaojien reheväkasvuiset penkat ja rantaluhtien nokkos- ja vattupuskat. Muuttoaikoina voidaan tavata myös karuilla meren saarilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Koiras valtaa reviirin heti saavuttuaan muuttomatkalta ja laulaa aktiivisesti etenkin hämärissä ja yöllä. Löydettyään naaraan laulu loppuu lähes tyystin. Naaraat saapuvat muutamia päiviä myöhemmin ja valittuaan koiraan ne ryhtyvät heti pesänrakennuspuuhiin. Pesä rakennetaan ruohonkorsien, usein mesiangervon, varaan noin ½ m:n korkeuteen. Munia on 4 tai 5. Naaras hautoo 12-14 vrk ja poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti. Ne viipyvät pesässä vain 10-12 vrk, eivätkä osaa vielä kunnolla lentää jättäessään pesän. Emot huolehtivat niistä vielä 1-2 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Pienet hyönteiset, mm. perhostoukat, surviaissääsket, kärpäset, kovakuoriaiset. Syö myös hämähäkkejä ja marjoja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Vuolanto, Seppo 1976: Luhtakerttunen Acrocephalus palustris pesinyt Raippaluodon Norrskärillä. - Lintumies 1.1976 s. 30. SLY.
