Monofysitismi
Wikipedia
Monofysitismi oli kristillinen antiikin aikainen oppi, jonka mukaan Kristus ei ole sekä ihminen että jumala, vaan hänellä on vain yksi, jumalallinen luonto. Kristuksen ihmisyys oli monofysiittien mielestä näennäistä.
Monofysitismi tuomittiin harhaoppina Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kokouksen kutsui koolle keisari Markianus. Sen aiheena oli Kristus: miten Jumalan Poika voi olla yhtä aikaa sekä ihminen että Jumala? Oliko hän maan päällä ollessaan vain näennäisesti ihminen? Khalkedonin kirkolliskokouksen päätös oli, että Kristuksessa ihmisyys ja jumaluus olivat molemmat täysin läsnä yhtä aikaa.
Toista, päinvastaista antiikin aikaista näkemystä, edustivat nestoriaanit, joiden mukaan Kristus oli oikea ihminen, mutta ei täysi jumala. Nestoriolaisuus tuomittiin Efeson kirkolliskokouksessa vuonna 431.
