Kivihiilikausi

Wikipedia

Kivihiilikausi eli hiilikausi (340–280 miljoonaa vuotta sitten) oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä. Sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat tuolloin valtavasti. Kaudella oli monilajisia, suuria kortemetsiä, jättiläismäisiä sammakoita sekä valtavia sudenkorentoja ja kaksimetrisiä tuhatjalkaisia. Kivihiili syntyi myöhemmällä kivihiilikaudella kortemetsien joutuessa meren alle ja vajotessa merenpohjaan sedimenttikerrostumien alle. Suuressa paineessa ja kuumuudessa puiden jätteet muuttuivat lopulta kivihiileksi.

Kausi jaetaan USA:ssa vanhempaan Mississippi-kauteen (340–300 miljoonaa vuotta sitten) ja nuorempaan Pennsylvania-kauteen (300–280 miljoonaa vuotta sitten), joita erottaa toisistaan pieni massasukupuutto, jossa eläinlajistosta tuhoutui alle 30 prosenttia. Ylähiilikausi eli Pennsylvania oli varsinainen kivihiilimetsien syntykausi. Kerrostumista huomataan kivihiilen vuorottelua rantakerrostumien, matalan meren kerrostumien ja syvemmän meren kerrostumien välillä. Kausi päättyi massasukupuuttoon jossa kuoli alle 30% lajeista.

Sisällysluettelo

1 Ilmasto
2 Kasvillisuus
- 2.1 Kasvit joista kivihiilikausi tunnistetaan
3 Eläimistö
4 Kivihiilikauden jako
5 Katso myös
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ilmasto

Ilmasto oli kauden alussa lämmin ja kostea (nykyistä lämpimämpi, muttei niin lämmin kuin trias- tai liitukaudella), mutta viileni kauden jälkipuoliskon alussa melko nopeasti jäätiköitymisvaiheen lähestyessä. Ilmasto kostui kauden alussa ja kuivui nopeasti kauden keskivaiheilla pysyen koko kauden nykyistä kosteampana. Ilmakehän happipitoisuus nousi korkealle.

[muokkaa] Kasvillisuus

Kiviihiilikaudella sanikkaismetsät kukoistivat ja kasvillisuus oli rehevimmillään, sillä ilmasto oli lämmin ja kostea. Muita kaudella kasvaneita kasvilajeja olivat kortteet ja liekokasvit (Lycopodum, Selaginella). Kaudella oli monilajisia, suuria kortemetsiä. Puusto koostui muun muassa sinettipuista (Sigillaria) ja suomupuista - Lepidodendron- suomupuu saattoi kasvaa yli 35 metriä korkeaksi. Jotkut sanikkaispuut kasvoivat 50 metriä korkeiksi ja saniaspuut 8-metrisiksi. Kivihiilikauden maailma oli vihreä, kukkakasvien väriloistoa ei vielä ollut. Kasvun kukoistuksen on ajateltu johtuneen nykyistä suuremmasta ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta. Tällä kaudella syntyivät suuret kivihiilikerrostumat maahan hautautuneiden kasvien jätteistä. Syyksi puiden laajamittaiseen fossiloitumiseen on epäilty kasvien solujen kuorien ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

[muokkaa] Kasvit joista kivihiilikausi tunnistetaan

Lepidodendron (puumainen liekokasvi?);
Calamites (puumainen korte);
Sphenophyllum (ruohomainen korte);
Cordaites (paljassiemeninen);
Psaronius (saniaispuu);
Medullosa (siemensaniainen).

[muokkaa] Eläimistö

Puumaisten kasvien muodostamissa metsissä eli mm. sammakkoeläimiä ja jättimäisiä hyönteisiä. Hyönteiset kehittyivät lentäviksi kivihiilikaudella. Hiilikauden loppupuolella ja seuranneella permikaudella hyönteisten lajiutuminen oli nopeaa. Hiilikaudella ilmestyivät mm. torakoiden edeltäjät. Tunnetuimpia kivihiilikauden hyönteisiä ovat jättiläissudenkorennot (Namurotypus), joiden siipien kärkiväli saattoi olla 66 cm. Oli myös noin kaksimetrisiä tuhatjalkaisia (Arthropleura) ja metrin pituisia jättiläisskorpioneja Gigantoscorpio. Magarachne-hämähäkki oli pienen kissan kokoinen, noin 30 cm pituinen. Ilmakehässä arvellaan olleen happea jopa 35%, minkä arvellaan mahdollistaneen jättiläismäisten hyönteisten kehittymisen.

Kivihiilikauden valtiaita olivat kauden alussa ilmaantuneet nykyisiä salamantereita muistuttaneet ensimmäiset maaselkäjänteiset sammakkoeläimet (Amphibia). Myöhemmin kivihiilikaudella kehittyivät ensimmäiset matelijat, mm. Hylonomus, varhaisin tunnettu matelija.

Fossiilistossa on runsaasti myös rustokaloja ja luukaloja.

[muokkaa] Kivihiilikauden jako

Kiviiilikauden rajojen epävarmuus on 5–10 miljoonaa vuotta. Kivihiilikauden perusjako on tämä:

Pennsylvania-kausi C1 318,1 - 299 Mvs kivihiilen syntykausi
Mississippi-kausi C2 359,2 - 318,1 Mvs

Yksityiskohtaisempi jako alakausiin, luvut miljoonia vuosia sitten (arvio):

Pennsylvania : Gzelian-Bashkirian 318,1 - 299 Mvs

Myöhäispennsylvania
- Gzelian 303,9 - 299 Mvs
  - Noginskian 300,5 - 299 Mvs
  - Klazminskian 303,9 - 300,5 Mvs
- Kasimovian 306,5 - 303,9 Mvs
  - Dorogomilovksian 305 - 303,9 Mvs
  - Chamovnicheskian 306 - 305 Mvs
  - Krevyakinskian 306,5 - 306 Mvs
  - Missourian 306,5 - 305 Mvs
Keskipennsylvania 311,7 - 306,5 Mvs
- Moscovian 311,7 - 306,5 Mvs
  - Myachkovskian 307,2 - 306,5
  - Podolskian 308 - 307,2
  - Kashirskian 309,2 - 308
  - Vereiskian 311,7 - 309,2
Varhaispennsylvania 318,1 - 311,7 Mvs
- Bashkirian/Morrowa 318,1 - 311,7 Mvs
  - Melekesskian 313,4 - 311,7 Mvs
  - Cheremshanskian 314,5 - 313,4 Mvs
  - Yeadonian 315,5 - 314,5 Mvs
  - Marsdenian 317 - 315,5 Mvs
  - Kinderscoutian 318,1 - 317 Mvs

Mississippi 359,2 - 318,1 Mvs

Myöhäismississippi 326,4 - 318,1 Mvs
- Serpukhovian 326,4 - 318,1 Mvs
  - Alportian 324,5 - 318,1 Mvs
  - Chokerian 325 - 324,5 Mvs
  - Chesterian
  - Elvirian 326 - 324,5 Mvs
  - Arnsbergian 326 - 325 Mvs
  - Pendleian 326,4 - 326 Mvs
Keskimississippi 345,3 - 326,4 Mvs
- Visean 345,3 - 326,4 Mvs
  - Brigantian 336 - 326,4 Mvs
  - Asbian 337,5 - 333 Mvs
  - Holkerian 339 - 337,5 Mvs
  - Arundian 341 - 339 Mvs
  - Chadian 345,3 - 341 Mvs
Varhaismississippi 359,2 - 345,3 Mvs
- Tournaisian (vanhin) 359,2 - 345,3 Mvs
  - Ivorean 348 - 345,3 Mvs
  - Hastarian 359,2 - 348 Mvs
  - Kinderhookian 359,2 - 348 Mvs